*

Mielijohteita Spontaaneja reaktioita ikiaikaisiin ilmiöihin

Wiion lait nextillä levelillä

  • Osmo A. Wiio: Johdatus viestintään. Tapaus Titanic.
    Osmo A. Wiio: Johdatus viestintään. Tapaus Titanic.

Yle TV1:n minisarjan innoittamana aloin lueskella tarkemmin Titanicin viimeisistä hetkistä. Muistin entuudestaan, että Titanic oli saanut varoituksia jäävuorista huhtikuun 14. päivän aikana, mutta viestit eivät olleet saavuttaneet kapteenia. Nämä vaiheet tarkentuivat nyt minulle useammankin eri lähteen kautta, mutta jotakin oli pielessä. Muistin, että sähkösanomia oli lähetetty ainakin Caledonia-nimiseltä alukselta. Mutta missään nopeasti esille saamassani lähteessä ei mainittu Caledoniaa. Niissä kerrottiin laivoista nimeltä Mesaba, Caronia, Californian ja Carpathia.

Mistä se Caledonia sitten tuli? Etenin epäilystä tarkistamiseen – ja kyllä: olin omaksunut sen professori Osmo A. Wiiolta, ensimmäisen kerran ilmeisesti kirjasta Johdatus viestintään joskus 1990-luvun alussa. Wiio käytti Tapaus Titanicia esimerkkinä viestinnän vaikeuksista. Wiio kertoo Caledonian ja Titanicin viestinvaihdosta, joka oli mennyt kohtalokkaalla tavalla pieleen.

Esimerkki on kertautunut lukuisissa kirjoissa, oppimateriaaleissa ja luennoilla. Aika monella viestintää opiskelleella ja opettaneella on käsitys Caledoniasta Titanicin varoittajana. Wiio on siis todentanut tässä perusteellisesti lakiensa ensimmäisen kohdan, “Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta”.

Viimeinen varoitus oli tullut kello 23 Californianilta. Kun Titanic oli jo törmännyt jäävuoreen, se yritti tavoittaa Californiania, mutta tämän ainoa sähköttäjä oli mennyt nukkumaan. Viesti tavoitti sen sijaan Carpathian, joka lähti apuun, mutta oli liian kaukana ehtiäkseen ajoissa paikalle.

Tekikö Wiio huolimattomuuksissaan virheen, joka jatkoi matkaansa painoksesta ja teoksesta toiseen, opiskelijapolvesta ja opinahjosta seuraavaan? Vai oliko kyseessä ovela pikku jekku, jolla hän näin post mortem todistaa väitteensä viestinnän hyötysuhteen huonoudesta perusteellisesti ja lopullisesti?

Kukaan ei ole ao. kirjan uusiin painoksiin, muihin teoksiin, blogeihin tai luentomateriaaleihin ehtinyt tai nähnyt tarpeelliseksi tarkistaa tarinan yksityiskohtia. Kuten en minäkään, joten esitän tässä myös anteeksipyyntöni kaikille niille opiskelijoilleni, joille olen Caledoniasta totena kertonut.

Ehkä tässä on jotakin ajankohtaisempaakin huomioitavaa: sekä kotimaan tapahtumista että kansainvälisistä suhteista vyöryy tietoa ja disinformaatiota niin, että oikeaa on vaikea erottaa väärästä. Kuka auttaa tunnistamaan tiedon laadun, kun myös tunteet ja asenteet vaikuttavat siihen, kuinka sen vastaanotamme?

Lisäisin itse Wiion lakien päivitysversioon kohdan 8, joka koskee erityisesti vastaanottajaa (joka usein myös välittää viestiä eteenpäin):
Lähdekritiikistä lipsutaan aina kun voidaan.
8.1 Mitä kiireisemmäksi tiedon välittäjä itsensä kokee, sitä todennäköisemmin hän jättää tutkimatta asian olennaiset taustat.
8.2 Mitä nopeammin tietoa on tarve välittää, sitä varmemmin yksityiskohdat jäävät tarkistamatta.
8.3 Mitä enemmän nopeaa huomiota (klikkauksia) jutulle halutaan, sitä vähemmän annetaan arvoa sen sisältämien tietojen ja taustojen tarkistamiselle tai arvioinnille.
8.4 Taustoituksen ja lähdekritiikin hallinnalle ei ole käyttöä, kun viestinnän tuloksia mitataan rahassa.
8.5 Jos vastaanotetun sanoman sisältö tukee vastaanottajalla jo olevaa asennetta, lähdekritiikki sivuutetaan erityisen helposti.
8.6 Jos viesti saadaan auktoriteettiasemassa olevalta, vastaanottajan arvostamalta lähettäjältä, lähdekritiikille ei koeta olevan syytä eikä tarvetta.
8.7 Ajatteleminen nähdään yliarvostettuna. Nopeasti vaikuttavaa toimintaa pidetään tärkeämpänä.

 

**

Lähteitä:

Titanic. Sata vuotta tragediasta. Ilta-Sanomien erikoislehti 15.3.2012. Sanoma News Oy.

Wiio, Osmo A. (1998) Johdatus viestintään. 6.–8. painos. WSOY. (Ensimmäinen painos ilmestyi 1973 nimellä Viestinnän perusteet.)  

Remes, Mika. Titanic: Kuusi kohtalokasta virhettä upotti unelmat. Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012.

RMS Titanic. Artikkeli Wikipediassa.

Merimaa, Juha. Wiio ja Wiion lait. Juttu Helsingin yliopiston verkkosivuilla 2008.

OAW! Osmo A. Wiion muistosivusto. Wiion lait. (Ks. myös Wiion tulevaisuuslait.)

Viestintätieteiden yliopistoverkoston oppimateriaalit. Johdatus viestintätieteisiin: Alkukuvat, Viestinnän epäonnistuminen johti Titanicin tuhoon.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Mielenkiintoinen artikkeli.
Itsenäisen Suomen ehkä kaikkein tärkeimmät viestit (ja niiden muodostama viestiketju) ovat olleet sotilasviestit, lähemmin tiedustelutoimintaan liittyen. Kohta "8":n teesit eivät ihan tähän päde.

Tiedossani ei ole, että kyseisen tapaista tutkimusta tältä alalta olisi tehty. Siinä olisi väitöskirjan verran töitä.

Käyttäjän Elisa Pesonen kuva
Elisa Pesonen

Kiitos, Raimo. Erittäin kiinnostavaa olisi tästä(kin) näkökulmasta tarkastella tiedustelutoimintaan liittyvää viestintää. Osaisitko suositella esim. kirjallisuutta aiheesta?

Käyttäjän Elisa Pesonen kuva
Elisa Pesonen

Tuohon lakiin 8 täytyy lisätä vielä yksi kohta:

Mitä tutummaksi tai läheisemmäksi viestin aihe koetaan, sitä todennäköisemmin lähdekritiikki sivuutetaan – paitsi jos viestin sisältö ja sävy eivät tue vastaanottajalla jo olevaa käsitystä kyseisestä aiheesta.

Toimituksen poiminnat