Puoluepolitiikka http://hannutapiotanskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134298/all Thu, 16 May 2019 12:33:02 +0300 fi Myötätunto vai yhteiskuntajärjestys? - Onko järjestelmä ihmiselle? http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276049-myotatunto-vai-yhteiskuntajarjestys-onko-jarjestelma-ihmiselle <p>Laumakäyttäytyminen ihmiseläimellä johtaa metrossa tutkimusten valossa tilanteeseen, jossa todennäköisyys jäädä vaille apua pahoinpitely -tai ryöstötilanteessa kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän metrossa on ihmisiä.</p><p>Auttaisiko lakiin kirjattu velvoitekäsky ihmisiä noudattamaan tällaisessa tilanteessa &rdquo;<em>rakkauden lakia?</em>&rdquo;</p><p><strong>Mitä tarvitaan, jotta ihmisen luontainen kyky tuntea myötätuntoa herää? </strong></p><p>Tunnekylmyys joidenkin tutkimusten valossa on johtavassa asemassa olevien ihmisten ominaispiirre, joille myötätunnon osoittaminen on Oscarin tasoista suoritusta, jossa myötäelämisen taito on vain yksi näytelmä. Tunteiden säätely on tärkeää, jotta ihminen ei tulisi tunteittensa lamaamaksi ja siksi asiakeskeisyys ja harkinta ovat ratkaisevassa asemassa sovitelmaa rakentaessa, mutta kyvyttömyys tuntea on asia erikseen.</p><p><strong>Sosiopatian tunnuspiirteet ja valtarakenteet</strong> järjestelmässä, jossa myötätunnon osoittaminen ei ole keskeistä <strong>sopivat hyvin yhteen yksilölle</strong>, joka pystyy hyödyntämään valta-asemaansa ja vetoamaan yhteiskuntajärjestykseen<strong> saavuttaakseen päämääränsä.</strong></p><p>Yhteiskuntaoppi ja vallitseva <strong>yhteiskuntajärjestys</strong> ovat<strong> yhteisön vastaväittämä</strong>, sillä ne <strong>kieltävät</strong> <strong>yksilön</strong> valinnan ja henkilökohtaisen <strong>vastuun</strong>.</p><p>Pelottavaa edustuksellisessa järjestyksessä on jo pelkästään se, <strong>kuinka paljon kansalaiset luovuttavat valtaa </strong>yksittäiselle ihmiselle <strong>yli oman päätäntävallan</strong>, josta tulee kokonaisten ryhmien etujen edistäjä ja &rdquo;<em>isä aurinkoinen</em>&rdquo;, jonka puoleen &rdquo;<em>tuulet kääntyvät.</em>&rdquo; <strong>On hyvin kuvaavaa, että tarvitaan virkailija tulkitsemaan viestiä kansalaiselle, joka ei ole oppinut &quot;<em>latinaa. </em>&quot;</strong></p><p><strong>Yhteiskuntajärjestys</strong> perustuu valtarakenteisiin ja alisteinen järjestelmä <strong>pitää huolen</strong> siitä, että kansalainen &rdquo;<em>pysyy</em> <em>nyrkin ja hellan</em>&rdquo; välissä eikä <strong>ihmisyydellä ole mitään sijaa virkakuntaan. </strong></p><p>Kuinka lyhytnäköistä on luottaa järjestelmään, jossa <strong>henkilökohtaisen osallisuuden sijaan</strong> tarraudutaan <strong>edustukselliseen kansanvaltaisuuteen ja henkilölahkoutumiseen?</strong></p><p>Ja <strong>kuinka äkkiä puoluetotuudesta tulee koko totuus</strong> eikä sovitelma suuntaviivoista jäsenien välillä ja kuinka nopeasti jäsenet oppivat elämään &rdquo;<em>tietyn totuuden</em>&rdquo; mukaan?</p><p>Se on jollain tavalla sama asia, kuin &rdquo;<em>seksuaalivähemmistöön</em>&rdquo; kuuluva henkilö, joka tuntee tiettyjen tavanomaisuuksien vuoksi tarpeelliseksi &rdquo;<em>tulla ulos kaapista&rdquo;</em>, jotta hänen ei tarvitsisi enää esittää jotain, mitä hän ei ole. Mutta <strong>kuinka äkkiä julistautuminen joksikin muuttuu rajoitteeksi</strong> <strong>minuuden moninaisuudelle? </strong></p><p>Yhtäkkiä yksilö on rajoittanut itse luontaisen minuutensa monipuolisuutta ja rakentanut itselleen &rdquo;<em>rajakkihäkin</em>.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laumakäyttäytyminen ihmiseläimellä johtaa metrossa tutkimusten valossa tilanteeseen, jossa todennäköisyys jäädä vaille apua pahoinpitely -tai ryöstötilanteessa kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän metrossa on ihmisiä.

Auttaisiko lakiin kirjattu velvoitekäsky ihmisiä noudattamaan tällaisessa tilanteessa ”rakkauden lakia?

Mitä tarvitaan, jotta ihmisen luontainen kyky tuntea myötätuntoa herää?

Tunnekylmyys joidenkin tutkimusten valossa on johtavassa asemassa olevien ihmisten ominaispiirre, joille myötätunnon osoittaminen on Oscarin tasoista suoritusta, jossa myötäelämisen taito on vain yksi näytelmä. Tunteiden säätely on tärkeää, jotta ihminen ei tulisi tunteittensa lamaamaksi ja siksi asiakeskeisyys ja harkinta ovat ratkaisevassa asemassa sovitelmaa rakentaessa, mutta kyvyttömyys tuntea on asia erikseen.

Sosiopatian tunnuspiirteet ja valtarakenteet järjestelmässä, jossa myötätunnon osoittaminen ei ole keskeistä sopivat hyvin yhteen yksilölle, joka pystyy hyödyntämään valta-asemaansa ja vetoamaan yhteiskuntajärjestykseen saavuttaakseen päämääränsä.

Yhteiskuntaoppi ja vallitseva yhteiskuntajärjestys ovat yhteisön vastaväittämä, sillä ne kieltävät yksilön valinnan ja henkilökohtaisen vastuun.

Pelottavaa edustuksellisessa järjestyksessä on jo pelkästään se, kuinka paljon kansalaiset luovuttavat valtaa yksittäiselle ihmiselle yli oman päätäntävallan, josta tulee kokonaisten ryhmien etujen edistäjä ja ”isä aurinkoinen”, jonka puoleen ”tuulet kääntyvät.On hyvin kuvaavaa, että tarvitaan virkailija tulkitsemaan viestiä kansalaiselle, joka ei ole oppinut "latinaa. "

Yhteiskuntajärjestys perustuu valtarakenteisiin ja alisteinen järjestelmä pitää huolen siitä, että kansalainen ”pysyy nyrkin ja hellan” välissä eikä ihmisyydellä ole mitään sijaa virkakuntaan.

Kuinka lyhytnäköistä on luottaa järjestelmään, jossa henkilökohtaisen osallisuuden sijaan tarraudutaan edustukselliseen kansanvaltaisuuteen ja henkilölahkoutumiseen?

Ja kuinka äkkiä puoluetotuudesta tulee koko totuus eikä sovitelma suuntaviivoista jäsenien välillä ja kuinka nopeasti jäsenet oppivat elämään ”tietyn totuuden” mukaan?

Se on jollain tavalla sama asia, kuin ”seksuaalivähemmistöön” kuuluva henkilö, joka tuntee tiettyjen tavanomaisuuksien vuoksi tarpeelliseksi ”tulla ulos kaapista”, jotta hänen ei tarvitsisi enää esittää jotain, mitä hän ei ole. Mutta kuinka äkkiä julistautuminen joksikin muuttuu rajoitteeksi minuuden moninaisuudelle?

Yhtäkkiä yksilö on rajoittanut itse luontaisen minuutensa monipuolisuutta ja rakentanut itselleen ”rajakkihäkin.”

]]>
0 http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276049-myotatunto-vai-yhteiskuntajarjestys-onko-jarjestelma-ihmiselle#comments Laki ja järjestys Myötätunto Puoluepolitiikka Rajakki Thu, 16 May 2019 09:33:02 +0000 Mikko Marttila http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276049-myotatunto-vai-yhteiskuntajarjestys-onko-jarjestelma-ihmiselle
Miksi istumajärjestystä muutetaan? "Moni puolue näyttää sekatavarakaupalta" http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275416-miksi-istumajarjestysta-muutetaan-moni-puolue-nayttaa-sekatavarakaupalta <p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Katso miten puolueet sijoittuvat poliittiselle nelikentälle </strong></em></p><p><em>Kuvissa on poliittinen nelikenttä, jossa jokainen Ylen vaalikoneeseen vastannut ehdokas näkyy pisteenä. </em></p><p><em>Pyysimme myös eduskuntapuolueilta vastaukset vaalikoneeseen saadaksemme selville puolueiden viralliset kannat kysymyksiin. Puolueen kanta näkyy omana pisteenä. </em></p><p><em>Jutun loppupuolelta voit valita puolueen, ehdokkaan tai molemmat. Vaalikoneanalytiikan mukaan monilla ehdokkailla on hyvin erilaiset mielipiteet kuin hänen edustamallaan puolueella.</em>&quot; - - (jatkuu alla)</p><p><strong>Lähde: </strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10720174" title="https://yle.fi/uutiset/3-10720174">https://yle.fi/uutiset/3-10720174</a></p><p>Tekijät: Linus Lång, Petter West, Malin Ekholm, Patrik Schauman, Tulikukka de Fresnes<br />Perustuu ehdokkaiden vastauksiin <a href="https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/">Ylen vaalikoneessa</a>.<br />Julkaistu 11.4.2019.</p>  

"Katso miten puolueet sijoittuvat poliittiselle nelikentälle

Kuvissa on poliittinen nelikenttä, jossa jokainen Ylen vaalikoneeseen vastannut ehdokas näkyy pisteenä.

Pyysimme myös eduskuntapuolueilta vastaukset vaalikoneeseen saadaksemme selville puolueiden viralliset kannat kysymyksiin. Puolueen kanta näkyy omana pisteenä.

Jutun loppupuolelta voit valita puolueen, ehdokkaan tai molemmat. Vaalikoneanalytiikan mukaan monilla ehdokkailla on hyvin erilaiset mielipiteet kuin hänen edustamallaan puolueella." - - (jatkuu alla)

Lähde:

https://yle.fi/uutiset/3-10720174

Tekijät: Linus Lång, Petter West, Malin Ekholm, Patrik Schauman, Tulikukka de Fresnes
Perustuu ehdokkaiden vastauksiin Ylen vaalikoneessa.
Julkaistu 11.4.2019.

]]>
7 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275416-miksi-istumajarjestysta-muutetaan-moni-puolue-nayttaa-sekatavarakaupalta#comments Äärioikeisto Äärivasemmisto Eduskuntapolitiikka Puoluepolitiikka Fri, 03 May 2019 08:17:27 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275416-miksi-istumajarjestysta-muutetaan-moni-puolue-nayttaa-sekatavarakaupalta
SININEN TULEVAISUUS JATKAA PUOLUEENA TYÖTÄ PERHEIDEN JA TURVALLISUUDEN PUOLESTA http://jvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275179-sininen-tulevaisuus-jatkaa-puolueena-tyota-perheiden-ja-turvallisuuden-puolesta <p>Sininen tulevaisuus ei saanut vielä tällä kertaa kansanedustajia. Tavoitteemme oli saada 4-5 paikkaa. Uudella, vähän aikaa toimineella puolueella on aina haastava työ tuoda esille tunnettavuutensa, poliittisen sanomansa, arvonsa ja tavoitteensa.</p><p>Puolueemme jatkaa toimintaansa ja tavoitteemme on seuraavissa Ek-vaaleissa 2023 saada kansanedustajia. Ajankohtaisempia vaaleja ovat EU-vaalit toukokuussa 2019, joissa on sinisillä omat ehdokkaansa. Kunnallisvaalit on parin vuoden päästä. Siniset tavoittelee kunnallisvaaleissa hyvää menestystä ja asettaa ehdokkaansa maan laajuisesti.</p><p>Uusi eduskunta ja hallitus aloittavat pian työnsä ja sillä on edessään vaikeita päätöksiä. Leikataanko vai korotetaanko veroja. Maan rajoja ei voi laittaa kiinni turvapaikan hakuun liittyvistä lupauksista huolimatta, koska suomi ei voi eristäytyä muusta maailmasta, sulkemalla ovensa hätää kärsivien edestä. Työllisyysasteen nosto on ehdoton edellytys useimpien lupausten toteuttamiseen.</p><p>Ilmastonmuutos on todettu ja siihen on suomenkin reagoitava mutta ei ole mitään syytä lähteä ylireagoimalla ajamaan alas kotimaista maa- ja metsätaloutta, vaan viedään sen sijaan hyvää päästöjenhallintatekniikkaamme eniten päästöjä tuottaviin maihin.</p><p>Siniset toimii maan laajuisesti jatkossakin, olemme parhaiten tavattavissa erilaisissa tapahtumissa.</p><p>Juhani Vuorela</p><p>Joensuun siniset ry</p><p>puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sininen tulevaisuus ei saanut vielä tällä kertaa kansanedustajia. Tavoitteemme oli saada 4-5 paikkaa. Uudella, vähän aikaa toimineella puolueella on aina haastava työ tuoda esille tunnettavuutensa, poliittisen sanomansa, arvonsa ja tavoitteensa.

Puolueemme jatkaa toimintaansa ja tavoitteemme on seuraavissa Ek-vaaleissa 2023 saada kansanedustajia. Ajankohtaisempia vaaleja ovat EU-vaalit toukokuussa 2019, joissa on sinisillä omat ehdokkaansa. Kunnallisvaalit on parin vuoden päästä. Siniset tavoittelee kunnallisvaaleissa hyvää menestystä ja asettaa ehdokkaansa maan laajuisesti.

Uusi eduskunta ja hallitus aloittavat pian työnsä ja sillä on edessään vaikeita päätöksiä. Leikataanko vai korotetaanko veroja. Maan rajoja ei voi laittaa kiinni turvapaikan hakuun liittyvistä lupauksista huolimatta, koska suomi ei voi eristäytyä muusta maailmasta, sulkemalla ovensa hätää kärsivien edestä. Työllisyysasteen nosto on ehdoton edellytys useimpien lupausten toteuttamiseen.

Ilmastonmuutos on todettu ja siihen on suomenkin reagoitava mutta ei ole mitään syytä lähteä ylireagoimalla ajamaan alas kotimaista maa- ja metsätaloutta, vaan viedään sen sijaan hyvää päästöjenhallintatekniikkaamme eniten päästöjä tuottaviin maihin.

Siniset toimii maan laajuisesti jatkossakin, olemme parhaiten tavattavissa erilaisissa tapahtumissa.

Juhani Vuorela

Joensuun siniset ry

puheenjohtaja

]]>
9 http://jvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275179-sininen-tulevaisuus-jatkaa-puolueena-tyota-perheiden-ja-turvallisuuden-puolesta#comments Puoluepolitiikka Sun, 28 Apr 2019 21:00:00 +0000 Juhani Vuorela http://jvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275179-sininen-tulevaisuus-jatkaa-puolueena-tyota-perheiden-ja-turvallisuuden-puolesta
Osaako poliitikko asettua naapuriryhmittymän saappaisiin? http://timomarkkula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273261-osaako-poliitikko-asettua-naapuriryhmittyman-saappaisiin <p>Jatkan pohtimista liittyen lukuisiin kommentteihin vaalikiertueeltani, että politiikassa riidellään ja kinastellaan ja siten asiat eivät etene tai resursseja haaskaantuu teatteriin - varsinkin eduskunnassa.</p><p>Osaavatko poliitikot sitten asettua toisen ryhmittymän tilanteeseen ja näkemyksiin joko ryhmä- tai henkilötasolla? Mitäpä jos varmistettaisiin tätä ymmärrystä tästä lähtien jokaisessa vaalitentissä tai &ndash;paneelissa tai muussa tilanteessa, jossa poliitikkoja tentataan julkisesti.</p><p>Jokainen poliitikko voisi valmistautua tähän etukäteen ja aivan varmasti se tehtäisiinkin, jotta <strong>vastaajan oma kyvykkyys ja halu oppia tulisi todennettua mahdollisille äänestäjille.</strong></p><p><strong>Miten tämä toteutettaisiin?</strong></p><p><strong>Tämä kävisi helposti siten, että jokaisessa vaalitilaisuudessa olisi vähintään yksi kysymys, johon osanottaja vastaisi siten, että hänelle olisi arvottu jonkun toisen ryhmittymän saappaisiin astuminen ja vastauksen opponoitsijana toimisi sen toisen ryhmittymän läsnäoleva henkilö.</strong></p><p>Eli käytännössä näin: Ryhmittymän X henkilö vastaa määrättyyn kysymykseen siten, miten hän käsittää ryhmittymän Y:n sen näkevän. Ja vastausta kommentoi ryhmittymän Y henkilö.</p><p>Näin varmistetaan, että jokaisen poliitikon olisi tutustuttava vastapuolen näkemysten perusteluihin ja syihin. <strong>Mitä mieltä Sinä olet tästä menettelystä? Liike Nyt Uusimaa #479.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jatkan pohtimista liittyen lukuisiin kommentteihin vaalikiertueeltani, että politiikassa riidellään ja kinastellaan ja siten asiat eivät etene tai resursseja haaskaantuu teatteriin - varsinkin eduskunnassa.

Osaavatko poliitikot sitten asettua toisen ryhmittymän tilanteeseen ja näkemyksiin joko ryhmä- tai henkilötasolla? Mitäpä jos varmistettaisiin tätä ymmärrystä tästä lähtien jokaisessa vaalitentissä tai –paneelissa tai muussa tilanteessa, jossa poliitikkoja tentataan julkisesti.

Jokainen poliitikko voisi valmistautua tähän etukäteen ja aivan varmasti se tehtäisiinkin, jotta vastaajan oma kyvykkyys ja halu oppia tulisi todennettua mahdollisille äänestäjille.

Miten tämä toteutettaisiin?

Tämä kävisi helposti siten, että jokaisessa vaalitilaisuudessa olisi vähintään yksi kysymys, johon osanottaja vastaisi siten, että hänelle olisi arvottu jonkun toisen ryhmittymän saappaisiin astuminen ja vastauksen opponoitsijana toimisi sen toisen ryhmittymän läsnäoleva henkilö.

Eli käytännössä näin: Ryhmittymän X henkilö vastaa määrättyyn kysymykseen siten, miten hän käsittää ryhmittymän Y:n sen näkevän. Ja vastausta kommentoi ryhmittymän Y henkilö.

Näin varmistetaan, että jokaisen poliitikon olisi tutustuttava vastapuolen näkemysten perusteluihin ja syihin. Mitä mieltä Sinä olet tästä menettelystä? Liike Nyt Uusimaa #479.

]]>
1 http://timomarkkula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273261-osaako-poliitikko-asettua-naapuriryhmittyman-saappaisiin#comments 2019 eduskuntavaalit Liike nyt Politiikka Puoluepolitiikka Substanssiosaaminen Tue, 02 Apr 2019 18:48:16 +0000 Timo Markkula http://timomarkkula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273261-osaako-poliitikko-asettua-naapuriryhmittyman-saappaisiin
Sote-uudistuksella puoluepolitikointi julistettu jälleen alkaneeksi http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271088-sote-uudistuksella-puoluepolitikointi-julistettu-jalleen-alkaneeksi <p>Hallituksen eronpyyntö sote-uudistuksensa mahdottomuuden vuoksi osoittaa konkreettisesti nykyisen politiikan teon keskeisen ongelman, puoluepolitiikan, jossa puolueiden etu ja omat tavoitteet ajavat ohi rationaalisen päätöksenteon.</p><p>Sote ei kaatunut perustuslakivaliokunnan tulkintojen takia, sote ei kaatunut ajan puutteeseen, sote ei kaatunut opposition puheisiin.</p><p>Perimmäinen syy soten kaatumiselle on se, että valmisteltu esitys on monilta keskeisiltä osin toteutuskelvoton ja se toimisi osin jopa uudistukselle asetettuja tavoitteita vastaan.</p><p>Toteutuskelvottomaksi uudistus ajautui poliittisten lehmänkauppojen vuoksi kolme vuotta sitten. Lehmänkauppojen, joita kaikki puolueet pyrkivät tilaisuuden saadessaan kilvan tekemään. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, sanotaan ja harmillista kyllä näin puolueet näyttävät myös toimivan. Se, onko puolue vaalikauden aikana hallituksessa vai oppositiossa ohjaa ainoastaan sitä, pyritäänkö asioiden valmistelua kategorisesti edistämään vai jarruttamaan.</p><p>Sote alkoi kaatua lopulta siihen, että muutamat hallituspuolueiden kansanedustajat nostivat puoluekurista poiketen ja asiallisesti perustellen keskeisimmät sote-uudistuksen ongelmat esiin ja kertoivat äänestävänsä esityksiä vastaan. Tämä aloitti spekulaatiot siitä riittääkö hallituspuolueiden kansanedustajien niukka enemmistö viemään lakiesitykset läpi.</p><p>Lopullisesti poliitikkojen kannatus sote-uudistukselta putosi pois vaalien läheisyyden vuoksi, kun julkisuuteen levisivät uutiset kaupallisten palveluntarjoajien laiminlyönneistä vanhusten palveluista lastenhoitoon. Äänestäjät havahtuivat siihen mitä todennäköisesti tapahtuu jos julkinen sote-palvelu yhtiöitetään ja valinnanvapaus toteutetaan kilpailuttamalla kapitaatiomalliin perustuen lähinnä vain muutamia suuria ulkomaalaisomistuksessa olevia palveluntarjoajia.</p><p>Yleisesti ottaen puolue- ja vaalimenestyskeskeisestä ajattelusta on seurauksena se, että kokonaisuuden parasta ei käytännössä aja kukaan, vaan päätösten teko ja niiden valmistelu on alisteista puolueiden perinteisille agendoille sekä suosion kalastelulle ja menestyksen petaamiselle seuraavissa vaaleissa.</p><p>Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa puolueet pyrkivät saamaan johtajansa hallitusneuvotteluihin tekemään hallituspuolueiden välisen poliittisen sopimuksen seuraavaksi neljäksi vuodeksi.</p><p>Toivoisin tähän päätöksentekotapaan kokonaisuudessaan muutosta ja siksi olen päättänyt toimia omalta osaltani näissä vaaleissa hieman eri tavalla kuin aikaisemmin.</p><p>Tiedä vaikka joku muukin ajattelisi samoin.</p><p><a href="https://vaalit.onwebsite.fi/esitykset" title="https://vaalit.onwebsite.fi/esitykset">https://vaalit.onwebsite.fi/esitykset</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen eronpyyntö sote-uudistuksensa mahdottomuuden vuoksi osoittaa konkreettisesti nykyisen politiikan teon keskeisen ongelman, puoluepolitiikan, jossa puolueiden etu ja omat tavoitteet ajavat ohi rationaalisen päätöksenteon.

Sote ei kaatunut perustuslakivaliokunnan tulkintojen takia, sote ei kaatunut ajan puutteeseen, sote ei kaatunut opposition puheisiin.

Perimmäinen syy soten kaatumiselle on se, että valmisteltu esitys on monilta keskeisiltä osin toteutuskelvoton ja se toimisi osin jopa uudistukselle asetettuja tavoitteita vastaan.

Toteutuskelvottomaksi uudistus ajautui poliittisten lehmänkauppojen vuoksi kolme vuotta sitten. Lehmänkauppojen, joita kaikki puolueet pyrkivät tilaisuuden saadessaan kilvan tekemään. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, sanotaan ja harmillista kyllä näin puolueet näyttävät myös toimivan. Se, onko puolue vaalikauden aikana hallituksessa vai oppositiossa ohjaa ainoastaan sitä, pyritäänkö asioiden valmistelua kategorisesti edistämään vai jarruttamaan.

Sote alkoi kaatua lopulta siihen, että muutamat hallituspuolueiden kansanedustajat nostivat puoluekurista poiketen ja asiallisesti perustellen keskeisimmät sote-uudistuksen ongelmat esiin ja kertoivat äänestävänsä esityksiä vastaan. Tämä aloitti spekulaatiot siitä riittääkö hallituspuolueiden kansanedustajien niukka enemmistö viemään lakiesitykset läpi.

Lopullisesti poliitikkojen kannatus sote-uudistukselta putosi pois vaalien läheisyyden vuoksi, kun julkisuuteen levisivät uutiset kaupallisten palveluntarjoajien laiminlyönneistä vanhusten palveluista lastenhoitoon. Äänestäjät havahtuivat siihen mitä todennäköisesti tapahtuu jos julkinen sote-palvelu yhtiöitetään ja valinnanvapaus toteutetaan kilpailuttamalla kapitaatiomalliin perustuen lähinnä vain muutamia suuria ulkomaalaisomistuksessa olevia palveluntarjoajia.

Yleisesti ottaen puolue- ja vaalimenestyskeskeisestä ajattelusta on seurauksena se, että kokonaisuuden parasta ei käytännössä aja kukaan, vaan päätösten teko ja niiden valmistelu on alisteista puolueiden perinteisille agendoille sekä suosion kalastelulle ja menestyksen petaamiselle seuraavissa vaaleissa.

Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa puolueet pyrkivät saamaan johtajansa hallitusneuvotteluihin tekemään hallituspuolueiden välisen poliittisen sopimuksen seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Toivoisin tähän päätöksentekotapaan kokonaisuudessaan muutosta ja siksi olen päättänyt toimia omalta osaltani näissä vaaleissa hieman eri tavalla kuin aikaisemmin.

Tiedä vaikka joku muukin ajattelisi samoin.

https://vaalit.onwebsite.fi/esitykset

]]>
0 http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271088-sote-uudistuksella-puoluepolitikointi-julistettu-jalleen-alkaneeksi#comments Eduskuntavaalit 2019 Puoluepolitiikka Fri, 08 Mar 2019 12:53:08 +0000 Timo Kekäläinen http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271088-sote-uudistuksella-puoluepolitikointi-julistettu-jalleen-alkaneeksi
Julkisen Sanan Neuvostoliitto http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265276-julkisen-sanan-neuvostoliitto <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/l1Xmvz9IJPQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/l1Xmvz9IJPQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Kaikki aktiivisesti mediaa seuraavat tietävät Julkisen sanan neuvoston (JSN), joka on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama itsesäätelyelin, ja joka valvoo hyvää journalistista tapaa suomalaisella mediakentällä. Sen pitäisi olla poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumaton, mikä mielestäni vaatisi neuvoston jäsenyyden sulkemista esimerkiksi puolueaktiiveilta ja poliitkoilta. En ole varma, onko tällaiseen periaatteeseen aikaisemmin sitouduttu, mutta ainakaan pariin viime vuoteen ei ole ja parin viime vuoden aikana JSN näyttäisi politisoituneen ennätysvauhtia.</p><p>Toimittajakunnasta kuuluvien huhujen mukaan JSN:n nykyisen puheenjohtaja Elina Grundströmin aloitettua toimikautensa neuvoston eettinen integriteetti olisi alkanut murentua. Silmiinpistävää Grundströmin taustassa on se, että hän on entinen Vihreiden puolueaviisin, Vihreän Langan, päätoimittaja. En tiedä teistä, mutta minun mielestäni puoluelehden päätoimittajaa on vaikeaa pitää oikeana valintana johtamaan suomalaisen journalismin sisäistä omaatuntoa ja valvomaan puolueettomuutta. Nimiä mainitsematta satun myös tietämään, että moni toimittaja ajattelee samalla tavalla.&nbsp;</p><p>JSN:ssä jäsenenä toimii myös Vihreiden presidenttiehdokkaan, Pekka Haaviston, kampanjavastaavana toiminut Maria Swanljung. Ja niin kuin tilanne ei olisi jo tarpeeksi vakava JSN:n seilatessa Grundströmin johdolla PR-katastrofista toiseen, teki neuvosto juuri päätöksen ottaa jäsenekseen Tuomas Rantasen ja Nitin Soodin.&nbsp;</p><p>Teille, jotka ette seuraa politiikkaa ja mediaa tarkalla silmällä, Tuomas Rantanen on umpivasemmistolaiseen Voima-lehteen kirjoittava toimittaja sekä Voima Kustannus Oy:n osakas yhdessä mm. Suomen rauhanpuolustajien, Luonto-Liiton ja Maan Ystävien, sekä Heikki Hiilamon kanssa. Kaikki näistä tunnetaan kytköksistään mm. kommunisteihin, Vasemmistoliittoon, Vihreisiin ja muihin puoluepoliittisiin projekteihin sekä ääriaatteisiin.</p><p>Mitä taas tulee Nitin Soodiin, hän on Vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan entinen avustaja ja vaikuttanut pitkään Vihreiden aatteelliseen työhön. Twitteristit tuntevat Soodin lähinnä vasemmistoaatteen ja feminismin värjäämästä nettiräyhäämisestään, sekä vähintäänkin kulmakarvoja kohottavista rotuteorioistaan, joissa valkoihoiset, ja erityisesti valkoiset miehet, edustavat kaikkea maailmassa tapahtuvaa pahaa.</p><p>Kerrataanpa siis: Vihreiden puoluelehden Vihreän langan entinen päätoimittaja johtaa Julkisen sanan neuvostoa, joka nyt valitsi varajäsenekseen kaksi aktiivista Vihreän puolueen kannattajaa. Kun vieläpä tiedetään, että neuvosto valitsee varajäsenet itse, niin on vaikeaa olla uskomatta, etteikö Grundström itse olisi esittänyt Soodia neuvoston varajäseneksi. Toki tämä viimeisin menee arvuutteluksi, koska kaikki JSN:n toiminta ei ole julkista, mikä ei tietenkään ole ollenkaan arveluttavaa, kun sen tehtävä kuitenkin on valvoa sananvapauden ja lehdistönvapauden toteutumista.&nbsp;</p><p>Minusta on ilmiselvää, että yhdelläkään näistä henkilöistä ei tulisi olla roolia riippumattomassa ja poliittisesti sitoutumattomassa median itsesääntelyelimessä. Mediaa kuluttavan kansalaisen, saati muiden journalistien, on mahdotonta vakuuttua JSN:n poliittisesta neutraaliudesta, jos sen jäsenistöön otetaan puoluepoliittisesti sitoutuneita ihmisiä ja aatteensa sokaisemia nettiagitaattoreita. Kun soppaan vielä lisätään Grundströmin julkisuuteen vuotaneet johtamismetodit, joita ei hyvällä tahdollakaan voi kytkeä tehtävänsä vaatimaan lahjomattomaan etiikkaan ja moraaliin, niin voi vain kysyä, miksei asiasta puhuta julkisuudessa enempää? Eikö journalisteja ja medioita kiinnosta Julkisen sanan neuvoston korruptoituminen?&nbsp;</p><p>Jos Julkisen sanan neuvosto kyllästetään puoluepoliittisesti sitoutuneella ja aatteellisten ääripäiden edustajilla, olemme menettäneet sen tahon, joka vahtii vallan vahtikoiraa. Nyt tehtyjen linjausten puitteissa Julkisen sanan neuvostoon voitaisiin valita myös pääministerin henkilökohtainen avustaja, Kokoomuksen puoluelehden päätoimittaja tai vaikkapa minut, Kokoomuksen kansanedustajaehdokas. Jokainen voi tykönään kysyä, uskoisitteko tällaisessa tapauksessa JSN:n kykenevän puolueettomaan ja objektiiviseen päätöksentekoon?</p><p>Jokaisen journalistin, poliitikon ja valveutuneen kansalaisen tulisi nousta vastustamaan tällaista kehitystä, joka syö lehdistönvapautta ja ja suomalaisen median uskottavuutta rotan lailla. Puoluepolitiikalla tulee olla journalismiin tai journalisteihin mahdollisimman pieni vaikutus, jotta äänestäjät saavat mahdollisimman todenmukaista tietoa siitä, miten tätä maata hallitaan ja johdetaan, se on yksi avoimen ja toimivan demokratian kulmakivistä.</p><p><a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/" title="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/">http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Rantanen" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Rantanen">https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Rantanen</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/tyoryhmat-2014-2015" title="https://www.vihreat.fi/tyoryhmat-2014-2015">https://www.vihreat.fi/tyoryhmat-2014-2015</a><br /><a href="https://www.marmai.fi/uutiskommentti/vyoryiko-jsn-aan-vihreiden-hyokyaalto-6751745" title="https://www.marmai.fi/uutiskommentti/vyoryiko-jsn-aan-vihreiden-hyokyaalto-6751745">https://www.marmai.fi/uutiskommentti/vyoryiko-jsn-aan-vihreiden-hyokyaal...</a><br /><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/julkisen-sanan-neuvosto-napertaa-eika-kykene-puuttumaan-oikeasti-isoihin-asioihin-onko-jsn-rikki/" title="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/julkisen-sanan-neuvosto-napertaa-eika-kykene-puuttumaan-oikeasti-isoihin-asioihin-onko-jsn-rikki/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/julkisen-sanan-neuvosto-naperta...</a><br /><a href="https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/valemedia-vai-mediavale-korjaako-valtamedia-omat-virheensa-enta-mita-siihen-sanoo-jsn" title="https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/valemedia-vai-mediavale-korjaako-valtamedia-omat-virheensa-enta-mita-siihen-sanoo-jsn">https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/valemedia-vai-mediavale-k...</a><br /><a href="https://www.rapport.fi/static/attachment/Kulissien-takana.pdf" title="https://www.rapport.fi/static/attachment/Kulissien-takana.pdf">https://www.rapport.fi/static/attachment/Kulissien-takana.pdf</a><br /><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005800513.html" title="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005800513.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005800513.html</a><br /><a href="http://lindapelkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257246-onko-jsnsta-tulossa-moraalitoimisto" title="http://lindapelkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257246-onko-jsnsta-tulossa-moraalitoimisto">http://lindapelkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257246-onko-jsnsta-tulossa...</a><br /><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huutamista-sai-pelata-me-itkettiin-siella-puheenjohtaja-elina-grundstrom-pani-johtamisellaan-jsnn-sekaisin/?shared=1035629-9c7ae5a2-10" title="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huutamista-sai-pelata-me-itkettiin-siella-puheenjohtaja-elina-grundstrom-pani-johtamisellaan-jsnn-sekaisin/?shared=1035629-9c7ae5a2-10">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huutamista-sai-pelata-me-itkett...</a><br /><a href="https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/elina-grundstrom-pyytaa-anteeksi-virheitaan-johtamisessa/" title="https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/elina-grundstrom-pyytaa-anteeksi-virheitaan-johtamisessa/">https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/elina-grundstrom-pyytaa-anteeks...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=l1Xmvz9IJPQ

Kaikki aktiivisesti mediaa seuraavat tietävät Julkisen sanan neuvoston (JSN), joka on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama itsesäätelyelin, ja joka valvoo hyvää journalistista tapaa suomalaisella mediakentällä. Sen pitäisi olla poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumaton, mikä mielestäni vaatisi neuvoston jäsenyyden sulkemista esimerkiksi puolueaktiiveilta ja poliitkoilta. En ole varma, onko tällaiseen periaatteeseen aikaisemmin sitouduttu, mutta ainakaan pariin viime vuoteen ei ole ja parin viime vuoden aikana JSN näyttäisi politisoituneen ennätysvauhtia.

Toimittajakunnasta kuuluvien huhujen mukaan JSN:n nykyisen puheenjohtaja Elina Grundströmin aloitettua toimikautensa neuvoston eettinen integriteetti olisi alkanut murentua. Silmiinpistävää Grundströmin taustassa on se, että hän on entinen Vihreiden puolueaviisin, Vihreän Langan, päätoimittaja. En tiedä teistä, mutta minun mielestäni puoluelehden päätoimittajaa on vaikeaa pitää oikeana valintana johtamaan suomalaisen journalismin sisäistä omaatuntoa ja valvomaan puolueettomuutta. Nimiä mainitsematta satun myös tietämään, että moni toimittaja ajattelee samalla tavalla. 

JSN:ssä jäsenenä toimii myös Vihreiden presidenttiehdokkaan, Pekka Haaviston, kampanjavastaavana toiminut Maria Swanljung. Ja niin kuin tilanne ei olisi jo tarpeeksi vakava JSN:n seilatessa Grundströmin johdolla PR-katastrofista toiseen, teki neuvosto juuri päätöksen ottaa jäsenekseen Tuomas Rantasen ja Nitin Soodin. 

Teille, jotka ette seuraa politiikkaa ja mediaa tarkalla silmällä, Tuomas Rantanen on umpivasemmistolaiseen Voima-lehteen kirjoittava toimittaja sekä Voima Kustannus Oy:n osakas yhdessä mm. Suomen rauhanpuolustajien, Luonto-Liiton ja Maan Ystävien, sekä Heikki Hiilamon kanssa. Kaikki näistä tunnetaan kytköksistään mm. kommunisteihin, Vasemmistoliittoon, Vihreisiin ja muihin puoluepoliittisiin projekteihin sekä ääriaatteisiin.

Mitä taas tulee Nitin Soodiin, hän on Vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan entinen avustaja ja vaikuttanut pitkään Vihreiden aatteelliseen työhön. Twitteristit tuntevat Soodin lähinnä vasemmistoaatteen ja feminismin värjäämästä nettiräyhäämisestään, sekä vähintäänkin kulmakarvoja kohottavista rotuteorioistaan, joissa valkoihoiset, ja erityisesti valkoiset miehet, edustavat kaikkea maailmassa tapahtuvaa pahaa.

Kerrataanpa siis: Vihreiden puoluelehden Vihreän langan entinen päätoimittaja johtaa Julkisen sanan neuvostoa, joka nyt valitsi varajäsenekseen kaksi aktiivista Vihreän puolueen kannattajaa. Kun vieläpä tiedetään, että neuvosto valitsee varajäsenet itse, niin on vaikeaa olla uskomatta, etteikö Grundström itse olisi esittänyt Soodia neuvoston varajäseneksi. Toki tämä viimeisin menee arvuutteluksi, koska kaikki JSN:n toiminta ei ole julkista, mikä ei tietenkään ole ollenkaan arveluttavaa, kun sen tehtävä kuitenkin on valvoa sananvapauden ja lehdistönvapauden toteutumista. 

Minusta on ilmiselvää, että yhdelläkään näistä henkilöistä ei tulisi olla roolia riippumattomassa ja poliittisesti sitoutumattomassa median itsesääntelyelimessä. Mediaa kuluttavan kansalaisen, saati muiden journalistien, on mahdotonta vakuuttua JSN:n poliittisesta neutraaliudesta, jos sen jäsenistöön otetaan puoluepoliittisesti sitoutuneita ihmisiä ja aatteensa sokaisemia nettiagitaattoreita. Kun soppaan vielä lisätään Grundströmin julkisuuteen vuotaneet johtamismetodit, joita ei hyvällä tahdollakaan voi kytkeä tehtävänsä vaatimaan lahjomattomaan etiikkaan ja moraaliin, niin voi vain kysyä, miksei asiasta puhuta julkisuudessa enempää? Eikö journalisteja ja medioita kiinnosta Julkisen sanan neuvoston korruptoituminen? 

Jos Julkisen sanan neuvosto kyllästetään puoluepoliittisesti sitoutuneella ja aatteellisten ääripäiden edustajilla, olemme menettäneet sen tahon, joka vahtii vallan vahtikoiraa. Nyt tehtyjen linjausten puitteissa Julkisen sanan neuvostoon voitaisiin valita myös pääministerin henkilökohtainen avustaja, Kokoomuksen puoluelehden päätoimittaja tai vaikkapa minut, Kokoomuksen kansanedustajaehdokas. Jokainen voi tykönään kysyä, uskoisitteko tällaisessa tapauksessa JSN:n kykenevän puolueettomaan ja objektiiviseen päätöksentekoon?

Jokaisen journalistin, poliitikon ja valveutuneen kansalaisen tulisi nousta vastustamaan tällaista kehitystä, joka syö lehdistönvapautta ja ja suomalaisen median uskottavuutta rotan lailla. Puoluepolitiikalla tulee olla journalismiin tai journalisteihin mahdollisimman pieni vaikutus, jotta äänestäjät saavat mahdollisimman todenmukaista tietoa siitä, miten tätä maata hallitaan ja johdetaan, se on yksi avoimen ja toimivan demokratian kulmakivistä.

http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Rantanen
https://www.vihreat.fi/tyoryhmat-2014-2015
https://www.marmai.fi/uutiskommentti/vyoryiko-jsn-aan-vihreiden-hyokyaalto-6751745
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/julkisen-sanan-neuvosto-napertaa-eika-kykene-puuttumaan-oikeasti-isoihin-asioihin-onko-jsn-rikki/
https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/valemedia-vai-mediavale-korjaako-valtamedia-omat-virheensa-enta-mita-siihen-sanoo-jsn
https://www.rapport.fi/static/attachment/Kulissien-takana.pdf
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005800513.html
http://lindapelkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257246-onko-jsnsta-tulossa-moraalitoimisto
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huutamista-sai-pelata-me-itkettiin-siella-puheenjohtaja-elina-grundstrom-pani-johtamisellaan-jsnn-sekaisin/?shared=1035629-9c7ae5a2-10
https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/elina-grundstrom-pyytaa-anteeksi-virheitaan-johtamisessa/

]]>
11 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265276-julkisen-sanan-neuvostoliitto#comments Journalismi JSN Julkisen sanan neuvosto Media Puoluepolitiikka Wed, 05 Dec 2018 17:37:37 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265276-julkisen-sanan-neuvostoliitto
Liikettä puoluepolitiikkaan http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264795-liiketta-puoluepolitiikkaan <p>Demokratia ja puoluepolitiikka ovat kriisissä. Väsymätön fraasi, jota kuulemme jatkuvasti ympärillämme. Yhteisten asioiden ajaminen perinteisin puoluepoliittisin keinoin on ollut pitkään laskussa sitä enemmän mitä nuoremmista äänestäjäkunnista on kysymys. Lisäksi suuret poliittiset voimat jylläävät globaalisti, ja horjuttavat perinteisten puolueiden ja perinteisen poliittisen kulttuurin luonnetta jatkuvasti. Vihreän puolueen nousu 2000-luvulla, Perussuomalaisten jytky ja muut kotimaiset poliittiset ilmiöt kuin kansainvälisetkin Brexiteistä Trumpeihin, voidaan kaikki nähdä suurempana kokonaisuutena; yhteiskunnallinen kulttuurimme on muuttumassa, ja se näkyy kaikkialla: politiikassa, demokratiassa, päätöksenteossa, kaikessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Digitalisaatio on tuonut sekä informaation että informaatiovaikuttamisen lähemmäs jokaisen suomalaisen arkea. Informaatiotulva ja sosiaalinen media yhdessä individualistisen elämäntapamme kanssa on tehnyt ihmisistä tietoisempia ja itsenäisempiä omista valinnoista. Samalla perinteisten auktoriteettien valta on murentunut vaihtoehtoisten totuuksien tieltä. Jos yhteiskunnallinen muutos näkyy muun muassa voimassa olevien ruokasuositusten, hoitosuositusten ja lääketieteen kyseenalaistamisena erilaisin vaihtoehtoisin valinnoin, ei ole ihme että sen vaikutus ulottuu myös perinteiseen puoluepolitiikkaan. Kaikenlaisten totuuksien maailmassa ei ole enää yksioikoista totuutta. Totuus on nykyään osa arvolatautuneita valintoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Puoluepolitiikka menettää yhteiskunnallisessa muutoksessa rooliaan. Se on sitä jo menettänyt, ja tulee jatkossa vielä enemmän menettämään. Ihmiset eivät halua vaikuttaa enää perinteisin puoluepoliittisin keinoin kuulumalla puolueeseen tai äänestämällä vaaleissa. Edellä mainitun kulttuurillisen kehityksen myötä on vaikeaa nähdä, että perinteinen keskitetty auktoriteettijohtoinen puoluejärjestelmä on enää demokraattisen yhteiskunnan perusta. Harva nuori on haluttomampi indentifioimaan itseään perinteisiin puolueisiin, eikä jatkuva poliittinen vastakkainasettelu tee siitä yhtään houkuttelevampaa. Puoluepolitiikka ei ole trendikästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihanteellinen yhteiskunta luo edellytykset ja toimii mahdollistajana kansalaisen henkilökohtaisille tulevaisuuden haaveille. Ihanteellinen yhteiskunta on nimenomaan entistä enemmän mahdollistaja, jonka muuttuminen on välttämätöntä jatkuvan kulttuurillisen kehityksen kanssa rintarinnan. Ainoastaan tuomalla ihmiset lähemmäs päätöksentekoa se voi toteutua. Puoluepolitiikka, jossa yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet hukkuvat ryhmäkurin, konformisuuden ja vallankäytön jalkoihin, ei ole paras mahdollinen väline tälle. Yhteiskunnallinen muutos pakottaa puolueet muuttumaan sisäisesti demokraattisimmiksi vaikuttamisen välineiksi: itsenäisten ajattelijoiden demokraattiseksi yhteenliittymäksi ja alustaksi kunkin vaikuttamismahdollisuuksille.</p><p>&nbsp;</p><p>Se, etteivät ihmiset liity puolueisiin tai äänestä vaaleissa, ei johdu pelkästään välinpitämättömyydestä. Se johtuu järjestelmästä, jota ei koeta hyväksi vaikuttamisen kanavaksi. Ihmiset silti vaikuttavat eri tavalla mm. kuluttajavalinnoin tai eri kampanjoiden myötä suoran demokratian kautta esimerkiksi kansalaisaloitteiden muodossa. Vaikka aluksi epäröin, voiko Hjalliksen luoma, Emmanuel Macronin liikettä mukaileva, Liike Nyt ikinä tuoda varteenotettavaa vaihtoehtoa perinteisille puolueille, olen entistä varmempi että tulevaisuudessa sellaiselle on kysyntää. En tiedä tosin onko sen aika vielä. Jos ei tänään tai huomenna, ehkä muutaman vuoden päästä se on uskottava poliittinen alusta ja yhteenliittymä erilaisista itsenäisesti ajattelevista ihmisistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Puoluepolitiikka on ollut rikki, ja tälle on nyt esitetty vaihtoehto.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demokratia ja puoluepolitiikka ovat kriisissä. Väsymätön fraasi, jota kuulemme jatkuvasti ympärillämme. Yhteisten asioiden ajaminen perinteisin puoluepoliittisin keinoin on ollut pitkään laskussa sitä enemmän mitä nuoremmista äänestäjäkunnista on kysymys. Lisäksi suuret poliittiset voimat jylläävät globaalisti, ja horjuttavat perinteisten puolueiden ja perinteisen poliittisen kulttuurin luonnetta jatkuvasti. Vihreän puolueen nousu 2000-luvulla, Perussuomalaisten jytky ja muut kotimaiset poliittiset ilmiöt kuin kansainvälisetkin Brexiteistä Trumpeihin, voidaan kaikki nähdä suurempana kokonaisuutena; yhteiskunnallinen kulttuurimme on muuttumassa, ja se näkyy kaikkialla: politiikassa, demokratiassa, päätöksenteossa, kaikessa. 

 

Digitalisaatio on tuonut sekä informaation että informaatiovaikuttamisen lähemmäs jokaisen suomalaisen arkea. Informaatiotulva ja sosiaalinen media yhdessä individualistisen elämäntapamme kanssa on tehnyt ihmisistä tietoisempia ja itsenäisempiä omista valinnoista. Samalla perinteisten auktoriteettien valta on murentunut vaihtoehtoisten totuuksien tieltä. Jos yhteiskunnallinen muutos näkyy muun muassa voimassa olevien ruokasuositusten, hoitosuositusten ja lääketieteen kyseenalaistamisena erilaisin vaihtoehtoisin valinnoin, ei ole ihme että sen vaikutus ulottuu myös perinteiseen puoluepolitiikkaan. Kaikenlaisten totuuksien maailmassa ei ole enää yksioikoista totuutta. Totuus on nykyään osa arvolatautuneita valintoja.

 

Puoluepolitiikka menettää yhteiskunnallisessa muutoksessa rooliaan. Se on sitä jo menettänyt, ja tulee jatkossa vielä enemmän menettämään. Ihmiset eivät halua vaikuttaa enää perinteisin puoluepoliittisin keinoin kuulumalla puolueeseen tai äänestämällä vaaleissa. Edellä mainitun kulttuurillisen kehityksen myötä on vaikeaa nähdä, että perinteinen keskitetty auktoriteettijohtoinen puoluejärjestelmä on enää demokraattisen yhteiskunnan perusta. Harva nuori on haluttomampi indentifioimaan itseään perinteisiin puolueisiin, eikä jatkuva poliittinen vastakkainasettelu tee siitä yhtään houkuttelevampaa. Puoluepolitiikka ei ole trendikästä.

 

Ihanteellinen yhteiskunta luo edellytykset ja toimii mahdollistajana kansalaisen henkilökohtaisille tulevaisuuden haaveille. Ihanteellinen yhteiskunta on nimenomaan entistä enemmän mahdollistaja, jonka muuttuminen on välttämätöntä jatkuvan kulttuurillisen kehityksen kanssa rintarinnan. Ainoastaan tuomalla ihmiset lähemmäs päätöksentekoa se voi toteutua. Puoluepolitiikka, jossa yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet hukkuvat ryhmäkurin, konformisuuden ja vallankäytön jalkoihin, ei ole paras mahdollinen väline tälle. Yhteiskunnallinen muutos pakottaa puolueet muuttumaan sisäisesti demokraattisimmiksi vaikuttamisen välineiksi: itsenäisten ajattelijoiden demokraattiseksi yhteenliittymäksi ja alustaksi kunkin vaikuttamismahdollisuuksille.

 

Se, etteivät ihmiset liity puolueisiin tai äänestä vaaleissa, ei johdu pelkästään välinpitämättömyydestä. Se johtuu järjestelmästä, jota ei koeta hyväksi vaikuttamisen kanavaksi. Ihmiset silti vaikuttavat eri tavalla mm. kuluttajavalinnoin tai eri kampanjoiden myötä suoran demokratian kautta esimerkiksi kansalaisaloitteiden muodossa. Vaikka aluksi epäröin, voiko Hjalliksen luoma, Emmanuel Macronin liikettä mukaileva, Liike Nyt ikinä tuoda varteenotettavaa vaihtoehtoa perinteisille puolueille, olen entistä varmempi että tulevaisuudessa sellaiselle on kysyntää. En tiedä tosin onko sen aika vielä. Jos ei tänään tai huomenna, ehkä muutaman vuoden päästä se on uskottava poliittinen alusta ja yhteenliittymä erilaisista itsenäisesti ajattelevista ihmisistä.

 

Puoluepolitiikka on ollut rikki, ja tälle on nyt esitetty vaihtoehto. 

]]>
5 http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264795-liiketta-puoluepolitiikkaan#comments Liike nyt Puoluepolitiikka Tue, 27 Nov 2018 12:05:32 +0000 Emmi Kurkela http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264795-liiketta-puoluepolitiikkaan
Politikoivatko opettajat alaikäisten selän taakse piiloutuen? http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262401-politikoivatko-opettajat-alaikaisten-selan-taakse-piiloutuen <p>Oppilaat kouluissa ovat maailman sivu tehneet jos millaisia töitä ja esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla myös politiikasta. Lapsilta ja varhaisnuorilta ei voida aina edellyttää kykyä arvioida sitä, milloin ihmisyksilöihin - jopa poliitikkoihin - kohdistuva arviointi muuttuu epäasialliseksi, jopa solvaukseksi, mutta aikuisilta voidaan.</p><p>Kun opettaja näkee, että jonkun oppilaan tai ryhmän tekemä vaikkapa taideteos tai vastaava on sopimaton tai edes epäilee sitä, hän ei tietenkään toimita ko. teosta esimerkiksi koulun aulaan taikka Instagramiin kaikkien nähtäväksi. Ei edes siinä tapauksessa, että teos hivelisi hänen omaa yhteiskunnallista ajatteluaan ja olisi täysin samaa mieltä hänen omien ajatustensa kanssa.</p><p>Ammattinsa osaava opettaja pitää tarkoin huolen siitä, ettei anna esimerkiksi poliittisten näkemystensä vaikuttaa tällaisiin asioihin eikä opetukseen muutoinkaan. Hyvä yhteiskunnallisten aineiden opettaja laittaa oppilaat ajattelemaan, ei laita omia yhteiskunnallisia ajatuksiaan heidän päähänsä. Kaikkein vastenmielisin on sellainen yhteiskuntaopin opettaja, joka tarkoituksellisesti pyrkii levittämään omaa poliittista agendaansa luokkahuoneessa.</p><p>Tampereen tapauksessa, jossa oppilaat tekivät julisteen, jossa erään laillisen puolueen (ei ole tärkeätä mikä puolue) edustajat - kuvineen päivineen - veisivät ihmisiä kuolemaan, meni tällaisen rajan yli. Jos opettajalla ei itsellään olisi vastaavia ajatuksia, hän ilmeisesti olisi jättänyt viemättä tuon työn koko maailman nähtäville, mutta toisin kävi.&nbsp;</p><p>Se, mitä lehtitietojen perusteella sitten tapahtui, kuvastaa aikaamme enemmän kuin tarpeeksi. Sen sijaan, että opettaja tai rehtori olisi ottanut asiasta vastuun, he ryhtyivätkin syyttelemään kansanedustajaa, jota tuossa nuorten tuotoksessa mustamaalattiin. Siitä huolimatta, että juliste oli jo Instagramissa, kansanedustajan olisi kuulemma pitänyt pyytää koululta lupaa sen jälleenjulkaisemiseen.</p><p>Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös valtamedia sivuutti täysin koulun vastuunpakoilun - tyyliin, että lasten mielipiteenvapautta pitää kunnioittaa ja että Suomessa on maailman parhaat koulut ja opettajat ym. plääpläätä. Vastenmielisyys kyseistä puoluetta kohtaan sokeutti median kysymästä sitä tärkeintä kysymystä: Onko ok, että kouluilla ei ole minkäänlaista vastuuta siitä, mitä nimeltä mainituista ihmisistä leviteään maailmalle koulun ja opetuksen nimissä ja oppilaiden alaikäisyyden selän taakse piiloutuen?&nbsp; &nbsp;</p><p>Oltiinpa koulussa puolueesta tai kulloisestakin poliitikosta mitä mieltä tahansa, sen ei tule sallia sen mustamaalaamista taikka ylistämistäkään koulun piirissä. Jos tällainen leviää, Suomen koulut muuttuvat ennen pitkää puoluepolitiikan pelikentiksi. Viimeistään sen jälkeen puheet maailman parhaasta koulusta voidaan naurettavina lopettaa.</p><p>Jos kyseisen tamperelaiskoulun kyseinen opettaja vielä jatkaa opetustaan tai rehtori pestiään ilman, että kaupungin koulutoimen johto heitä vähän ojentaa, tuo johto ei ole tehtäviensä tasalla. Siinä tapauksessa keskustelu Tampereen koulujen&nbsp; ja ehkä jopa koko suomalaisen koulun poliittisen puolueettomuuden ihanteesta ei lopu vaan vasta alkaa. Aihetta tuolle keskustelulle on ollut ennenkin - esim. 70-luvun vasemmistoradikalismin ja Pirkkalan monisteen aikoihin - mutta niin näyttää olevan nytkin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oppilaat kouluissa ovat maailman sivu tehneet jos millaisia töitä ja esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla myös politiikasta. Lapsilta ja varhaisnuorilta ei voida aina edellyttää kykyä arvioida sitä, milloin ihmisyksilöihin - jopa poliitikkoihin - kohdistuva arviointi muuttuu epäasialliseksi, jopa solvaukseksi, mutta aikuisilta voidaan.

Kun opettaja näkee, että jonkun oppilaan tai ryhmän tekemä vaikkapa taideteos tai vastaava on sopimaton tai edes epäilee sitä, hän ei tietenkään toimita ko. teosta esimerkiksi koulun aulaan taikka Instagramiin kaikkien nähtäväksi. Ei edes siinä tapauksessa, että teos hivelisi hänen omaa yhteiskunnallista ajatteluaan ja olisi täysin samaa mieltä hänen omien ajatustensa kanssa.

Ammattinsa osaava opettaja pitää tarkoin huolen siitä, ettei anna esimerkiksi poliittisten näkemystensä vaikuttaa tällaisiin asioihin eikä opetukseen muutoinkaan. Hyvä yhteiskunnallisten aineiden opettaja laittaa oppilaat ajattelemaan, ei laita omia yhteiskunnallisia ajatuksiaan heidän päähänsä. Kaikkein vastenmielisin on sellainen yhteiskuntaopin opettaja, joka tarkoituksellisesti pyrkii levittämään omaa poliittista agendaansa luokkahuoneessa.

Tampereen tapauksessa, jossa oppilaat tekivät julisteen, jossa erään laillisen puolueen (ei ole tärkeätä mikä puolue) edustajat - kuvineen päivineen - veisivät ihmisiä kuolemaan, meni tällaisen rajan yli. Jos opettajalla ei itsellään olisi vastaavia ajatuksia, hän ilmeisesti olisi jättänyt viemättä tuon työn koko maailman nähtäville, mutta toisin kävi. 

Se, mitä lehtitietojen perusteella sitten tapahtui, kuvastaa aikaamme enemmän kuin tarpeeksi. Sen sijaan, että opettaja tai rehtori olisi ottanut asiasta vastuun, he ryhtyivätkin syyttelemään kansanedustajaa, jota tuossa nuorten tuotoksessa mustamaalattiin. Siitä huolimatta, että juliste oli jo Instagramissa, kansanedustajan olisi kuulemma pitänyt pyytää koululta lupaa sen jälleenjulkaisemiseen.

Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös valtamedia sivuutti täysin koulun vastuunpakoilun - tyyliin, että lasten mielipiteenvapautta pitää kunnioittaa ja että Suomessa on maailman parhaat koulut ja opettajat ym. plääpläätä. Vastenmielisyys kyseistä puoluetta kohtaan sokeutti median kysymästä sitä tärkeintä kysymystä: Onko ok, että kouluilla ei ole minkäänlaista vastuuta siitä, mitä nimeltä mainituista ihmisistä leviteään maailmalle koulun ja opetuksen nimissä ja oppilaiden alaikäisyyden selän taakse piiloutuen?   

Oltiinpa koulussa puolueesta tai kulloisestakin poliitikosta mitä mieltä tahansa, sen ei tule sallia sen mustamaalaamista taikka ylistämistäkään koulun piirissä. Jos tällainen leviää, Suomen koulut muuttuvat ennen pitkää puoluepolitiikan pelikentiksi. Viimeistään sen jälkeen puheet maailman parhaasta koulusta voidaan naurettavina lopettaa.

Jos kyseisen tamperelaiskoulun kyseinen opettaja vielä jatkaa opetustaan tai rehtori pestiään ilman, että kaupungin koulutoimen johto heitä vähän ojentaa, tuo johto ei ole tehtäviensä tasalla. Siinä tapauksessa keskustelu Tampereen koulujen  ja ehkä jopa koko suomalaisen koulun poliittisen puolueettomuuden ihanteesta ei lopu vaan vasta alkaa. Aihetta tuolle keskustelulle on ollut ennenkin - esim. 70-luvun vasemmistoradikalismin ja Pirkkalan monisteen aikoihin - mutta niin näyttää olevan nytkin. 

]]>
37 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262401-politikoivatko-opettajat-alaikaisten-selan-taakse-piiloutuen#comments Laura Huhtasaari Politikointi ja koulut Puoluepolitiikka Tampere Thu, 11 Oct 2018 16:29:49 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262401-politikoivatko-opettajat-alaikaisten-selan-taakse-piiloutuen
"Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen, jos... " http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261028-nuoret-uhkaavat-perustaa-oman-puolueen-jos <p>ei ala näyttää paremmalta.</p><p>Opiskelija- ja nuorisojärjestöt järjestävät Porissa varjotilaisuuden Suomi-areenan yhteydessä. Järjestöt peräänkuuluttavat politiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.</p><p>Nuoret saattavat saada Suomessa oman puolueen. Facebookiin on hiljattain perustettu tapahtumasivusto, jossa kutsutaan väkeä Poriin runsaan viikon kuluttua pidettävään &rdquo;nuorten puolueen perustamiskokoukseen&rdquo;. Tapahtumailmoituksen taustalla vaikuttaa &rdquo;Kreisiryhmä&rdquo;, mikä on 11 sitoutumattoman opiskelija- ja nuorisojärjestön epävirallinen yhteenliittymä.&quot; - -</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10296898" title="https://yle.fi/uutiset/3-10296898">https://yle.fi/uutiset/3-10296898</a></p><p>---</p><p><strong>Olisi kiva kuulla, miten Kreisiryhmä onnistui tempauksessaan - ja ollaanko &quot;Kreisipuoluetta&quot; jo perustamassa? <img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ei ala näyttää paremmalta.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt järjestävät Porissa varjotilaisuuden Suomi-areenan yhteydessä. Järjestöt peräänkuuluttavat politiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

Nuoret saattavat saada Suomessa oman puolueen. Facebookiin on hiljattain perustettu tapahtumasivusto, jossa kutsutaan väkeä Poriin runsaan viikon kuluttua pidettävään ”nuorten puolueen perustamiskokoukseen”. Tapahtumailmoituksen taustalla vaikuttaa ”Kreisiryhmä”, mikä on 11 sitoutumattoman opiskelija- ja nuorisojärjestön epävirallinen yhteenliittymä." - -

Lähde:

https://yle.fi/uutiset/3-10296898

---

Olisi kiva kuulla, miten Kreisiryhmä onnistui tempauksessaan - ja ollaanko "Kreisipuoluetta" jo perustamassa? wink

 

 

 

 

 

 

 

]]>
4 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261028-nuoret-uhkaavat-perustaa-oman-puolueen-jos#comments Nuorten äänestysaktiivisuus Nuorten ajatuksia Puoluepolitiikka Sat, 15 Sep 2018 10:17:53 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261028-nuoret-uhkaavat-perustaa-oman-puolueen-jos
Koillismaan poliittinen kenttä on onneksi moniarvoinen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260917-koillismaan-poliittinen-kentta-on-onneksi-moniarvoinen <p>Taivalkoskelaisen kansanedustajan <em>Niilo Keräsen</em> (kesk) Koillissanomissa 10.9.2018 esittämä väite, että Koillismaalta olisi päästy eduskuntaan maalaisliitto-keskustapuolueen ulkopuolelta vain kerran, on pahasti virheellinen. Keränen jättää arvailun varaan, kuka maalaisliitto-keskustan rintaman murtaja oli? Heitä kyllä oli melkoinen joukko.</p><p>En lähde nimeä arvailemaan, koska ensiksin pitäisi määritellä &rdquo;koillismaalaisen kansanedustajan&rdquo; kriteerit. Keränen ei määritystään anna, joten asian käsittely on pohjaa vailla.</p><p>Suurinta kummastusta Keräsen listassa herättää se, ettei siihen kelpuutettu kuusamolaissyntyistä poliitikkoa ja tiedemiestä, dosentti, filosofian tohtori ja maaherra <em>J. Juhani Kortesalmea</em>, joka ansiolista on valtava. Hän on Kuusamon kunnan kustantaman Kuusamon talonpoikaishistorian (1975) kirjoittaja. Hänen väitöskirjansa Pohjois-Vienan poronhoito (1996) osoittaa, että Pohjois-Vienan poronhoidon juuret ovat Kuusamossa. Kortesalmi on, ei vain Kuusamon vaan koko Koillismaan, Pohjois-Suomen ja koko Suomenkin kannalta merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Mutta tunnettuahan on, että vain kepulaisen jäsenkirjan omaavat ovat &rdquo;kunnon kuusamolaisia&rdquo;, &rdquo;kunnon taivalkoskelaisia&rdquo; ja &rdquo;kunnon koillismaalaisia&rdquo;. Muiden puolueiden edustajat ovat ilmaa vain.</p><p><strong>Maalaisliitto-keskustan lyhyt historia</strong></p><p>Koillismaalaisen poliittisen käyttäytymisen historiassa maalaisliitto-keskustan historia on lyhyt. Se alkaa vasta eduskuntauudistuksen vuodesta 1906 ja ensimmäisistä 1907 eduskuntavaaleista. Säätyvaltiopäivien aikana Koillis-Pohjanmaan pitäjät äänestivät talonpoikaissäädyssä ja vetivät yhtä köyttä Iijokilaakson pitäjien kanssa. Kunnallishallinnon alettua 1865 Iijokilaakson kunnat ajoivat yhdessä asioitaan &ndash; teitä, kouluja, maanviljelystä &ndash; maakunnan sisällä ja Vienanmeren suuntaan. Koillispohjalaisista kuusamolainen kunnallismies <em>Juho Luoma</em> valittiin useaan kertaan valtiopäiville. Venäjän sortovallan alla 1800-luvun lopussa syntyi vahva kansallismielisyys. Suomalaisen puolueesta irtosi jyrkemmin kansallismielinen linja nuorsuomalaiset. Suurlakon 1905 jälkeen syntyi yksikamarinen eduskunta ja maalaisliittokin perustettiin 1906.</p><p>Kansanedustaja <em>Niilo Keräsen</em> edustaman maalaisliiton aika alkaa siis 1906. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Kuusamosta kansanedustajaksi valittiin maanviljelijä, kunnankirjuri <em>Juho Erkki Vaarala</em> (suom). Vaarala toimi kansanedustajana 1907&ndash;1914, 1917. Keränen jätti siis listastaan mainitsematta Koillismaan keskeisimpiin kuuluvan edustajan (Oulu&ndash;Kuusamo rautatie ym). Maalaisliitto lisäsi vaali vaalilta kannatustaan ja kuusamolaisten maalaisliittolaisten edustajaksi valittiinkin 1917 <em>Juho Edvard Takkula</em>. Takkula oli syntynyt Kuusamossa 1884, nousi poliittiseen julkisuuteen Åslundin tukkilakon johtajiin kuuluvana Kallungin lohkossa helmikuussa 1906, muutti Oulun seudulle, jossa oli useamman kerran maalaisliiton ehdokkaana, kunnes meni läpi 1917 ja oli kansanedustajana vuoteen 1921. Hän kuoli Oulussa 1953.</p><p>Seuraava kuusamolaissyntyinen kansanedustaja oli Kaarlo Hänninen (ml., edustajana 1924&ndash;1939). Hän syntyi Kuusamossa 1876 ja kuoli Helsingissä 1939. Hänninen oli maailmansotien välisen ajan ansioikkain kansanedustaja Koillismaan alueelta.</p><p><strong>Kaikkia kansanvaltaisia puolueita on tarvittu</strong></p><p>Keränen jättää mainitsematta myös maalaisliiton oppositiona nousseen pienviljelijäpuolueen (SPP), jonka vahva kausi oli 1930-luvun alussa. Pudasjärveltä nousi eduskuntaan vuoden 1933 vaaleissa <em>Eino Rytinki</em> (SPP). Eino Rytinki valittiin pienviljelijäpuolueen listoilta eduskuntaan myös 1939&ndash;1945). Pienviljelijäpuolueen paine vaikutti kansanedustaja <em>Kaarlo Hännisen</em> (ml) toimintaan niin, että hän teki 1931 pienviljelijäin itsenäistämistä ja lisämaan saamista koskevan eduskunta-aloitteen, joka hyväksyttiinkin. Maalaisliitto vastasi pienviljelijäin huutoon.</p><p>Todettakoon tässä, että kansanedustajat <em>U. A. Virranniemi</em> (edustajana 1939-1945) ja Eino Rytinki vierailivat syksyllä 1941 Kiestingin&ndash;Louhen rintamalla tervehtimässä sotilaita ja katsastelemassa alueen luonnonvarojen metsä- ja peltomaiden tilaa koillismaalaisesta näkökulmasta. Moskovan rauhan (1940) pakkorajat haluttiin todella viedä kauas, jotta tulevilla sukupolvilla olisi turvalliset rajat.</p><p>Kansanedustaja Niilo Keränen mainitsee &rdquo;koillismaalaisina kansanedustajina&rdquo; myös kansanedustajat <em>Kalle Määtän</em> (ml) ja <em>Antti Koukkarin</em> (ml). <em>Kaarle Nikolai</em> (<em>Kalle</em>) <em>Määttä</em> oli syntynyt Oulussa 1900 ja kuoli Oulussa 1985. Kansanedustaja 1939&ndash;1944. Oulun läänin talousseuran toiminnanjohtaja 1929&ndash;1945, Oulun läänin maaherra vuodesta 1949.</p><p><em>Antti Koukkari</em> (s. Oulussa 1914, kuoli Oulussa 1958) oli maalaisliiton kansanedustajana 1945-1949. Hänet valittiin Taivalkosken kirkkoherraksi syksyllä 1949. Koukkari oli vanhoillislestadiolaisen lehden Päivämiehen päätoimittaja 1953-1958.</p><p>Keräsen mainitsema kansanedustaja <em>Tuulikki Ukkola</em> (s. 1943 Taivalkoskella), oli LKP:n kansanedustaja 1991&ndash;1995 ja kokoomuksen kansanedustaja 2007&ndash;2011. Ukkola taisi murtaa Keräsen puolueen tosi läheltä.</p><p><strong>Koillismaan voima kumpuaa syvältä sukupolvien riveistä</strong></p><p>Kukin päätelköön, kenet kansanedustajat lukee &rdquo;koillismaan edustajiksi&rdquo;. Ymmärrän, että kansanedustaja Niilo Keräsen kirjoitus oli tarkoitettu omilleen populistiseksi kannatuspuheenvuoroksi, jotta ymmärrettäisiin, että maalaisliiton-keskustan johdolla ja voimalla on Koillismaata rakennettu. Kuten ylläolevasta nähdään, koillismaalaiset ihmiset ovat vieneet maakuntaa eteenpäin ja äänestäneet edustajiaan omista lähtökohdistaan. Demokratiassa parhaiksi katsotut voittavat. Jos nämä eivät hoida tehtäviään, puolueita ja edustajia vaihdetaan.</p><p>Suurimmalle poliittiselle puolueelle maalaisliitto-keskustalle on Koillismaalla uskottu vuodesta 1917 suurimman puolueen asema. On pidetty tärkeänä, että Koillismaalta on edustaja Helsingissä. Koillis-Pohjanmaan kuntien yhteistyön tarve oli suurimmillaan kesällä 1926, jolloin kuntien edustajat kutsuttiin ensimmäisille maakuntapäiville Pudasjärvelle. Viralliset edustajat olivat lähettäneet Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Ranua, Yli-Ii, Puolanka, Suomussalmi ja Kuolajärvi. Tällöin virallisesti otettiin käyttöön pienoismaakunnan Koillis-Pohjanmaan nimi.</p><p>Koillis-Pohjanmaan maakuntapäiviä pidettiin vuosittain säännöllisesti. Kehitys huipentui Koillis-Pohjanmaan maatalousnäyttelyyn Kuusamossa kesällä 1938. Maamiesseurat, rauhanyhdistykset ja suojeluskuntien ja lottien osastot olivat kylien toiminnan keskiössä. Sota keskeytti rauhanomaisen kehityksen, mutta yhteiskunta pystyi vastaamaan myös sotaan.</p><p>Ei ole sattumaa, että talvisodan ja jatkosodan maanpuolustus kumpusi samoista rauhanajan lähteistä. Koillismaan suurin jatkosodan joukko-osasto JR 53 koottiin Koillis-Pohjanmaan maakunnan miehistä. Maanpuolustuksen taustana oli vuosisataisten talonpoikaisjoukkojen historiallinen perintö. Sen soisi edelleen jatkuvan niin, että ajattelemme maakunnan ja isänmaan kokonaisuutta enemmän kuin omaa tai puolueemme etuja.</p><p>Eduskunnasta luopuva pohjois-pohjalainen vanhoillislestadiolainen kansanedustaja <em>Tapani Tölli</em> (kesk) on luopumisensa eräänä syynä maininnut aikamme historiattomuuden ja pinnallisuuden asioiden hoidossa. Tämä huomio on meidän jokaisen kansalaisen otettava vakavasti ja toimittava sen edellyttämällä tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taivalkoskelaisen kansanedustajan Niilo Keräsen (kesk) Koillissanomissa 10.9.2018 esittämä väite, että Koillismaalta olisi päästy eduskuntaan maalaisliitto-keskustapuolueen ulkopuolelta vain kerran, on pahasti virheellinen. Keränen jättää arvailun varaan, kuka maalaisliitto-keskustan rintaman murtaja oli? Heitä kyllä oli melkoinen joukko.

En lähde nimeä arvailemaan, koska ensiksin pitäisi määritellä ”koillismaalaisen kansanedustajan” kriteerit. Keränen ei määritystään anna, joten asian käsittely on pohjaa vailla.

Suurinta kummastusta Keräsen listassa herättää se, ettei siihen kelpuutettu kuusamolaissyntyistä poliitikkoa ja tiedemiestä, dosentti, filosofian tohtori ja maaherra J. Juhani Kortesalmea, joka ansiolista on valtava. Hän on Kuusamon kunnan kustantaman Kuusamon talonpoikaishistorian (1975) kirjoittaja. Hänen väitöskirjansa Pohjois-Vienan poronhoito (1996) osoittaa, että Pohjois-Vienan poronhoidon juuret ovat Kuusamossa. Kortesalmi on, ei vain Kuusamon vaan koko Koillismaan, Pohjois-Suomen ja koko Suomenkin kannalta merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Mutta tunnettuahan on, että vain kepulaisen jäsenkirjan omaavat ovat ”kunnon kuusamolaisia”, ”kunnon taivalkoskelaisia” ja ”kunnon koillismaalaisia”. Muiden puolueiden edustajat ovat ilmaa vain.

Maalaisliitto-keskustan lyhyt historia

Koillismaalaisen poliittisen käyttäytymisen historiassa maalaisliitto-keskustan historia on lyhyt. Se alkaa vasta eduskuntauudistuksen vuodesta 1906 ja ensimmäisistä 1907 eduskuntavaaleista. Säätyvaltiopäivien aikana Koillis-Pohjanmaan pitäjät äänestivät talonpoikaissäädyssä ja vetivät yhtä köyttä Iijokilaakson pitäjien kanssa. Kunnallishallinnon alettua 1865 Iijokilaakson kunnat ajoivat yhdessä asioitaan – teitä, kouluja, maanviljelystä – maakunnan sisällä ja Vienanmeren suuntaan. Koillispohjalaisista kuusamolainen kunnallismies Juho Luoma valittiin useaan kertaan valtiopäiville. Venäjän sortovallan alla 1800-luvun lopussa syntyi vahva kansallismielisyys. Suomalaisen puolueesta irtosi jyrkemmin kansallismielinen linja nuorsuomalaiset. Suurlakon 1905 jälkeen syntyi yksikamarinen eduskunta ja maalaisliittokin perustettiin 1906.

Kansanedustaja Niilo Keräsen edustaman maalaisliiton aika alkaa siis 1906. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Kuusamosta kansanedustajaksi valittiin maanviljelijä, kunnankirjuri Juho Erkki Vaarala (suom). Vaarala toimi kansanedustajana 1907–1914, 1917. Keränen jätti siis listastaan mainitsematta Koillismaan keskeisimpiin kuuluvan edustajan (Oulu–Kuusamo rautatie ym). Maalaisliitto lisäsi vaali vaalilta kannatustaan ja kuusamolaisten maalaisliittolaisten edustajaksi valittiinkin 1917 Juho Edvard Takkula. Takkula oli syntynyt Kuusamossa 1884, nousi poliittiseen julkisuuteen Åslundin tukkilakon johtajiin kuuluvana Kallungin lohkossa helmikuussa 1906, muutti Oulun seudulle, jossa oli useamman kerran maalaisliiton ehdokkaana, kunnes meni läpi 1917 ja oli kansanedustajana vuoteen 1921. Hän kuoli Oulussa 1953.

Seuraava kuusamolaissyntyinen kansanedustaja oli Kaarlo Hänninen (ml., edustajana 1924–1939). Hän syntyi Kuusamossa 1876 ja kuoli Helsingissä 1939. Hänninen oli maailmansotien välisen ajan ansioikkain kansanedustaja Koillismaan alueelta.

Kaikkia kansanvaltaisia puolueita on tarvittu

Keränen jättää mainitsematta myös maalaisliiton oppositiona nousseen pienviljelijäpuolueen (SPP), jonka vahva kausi oli 1930-luvun alussa. Pudasjärveltä nousi eduskuntaan vuoden 1933 vaaleissa Eino Rytinki (SPP). Eino Rytinki valittiin pienviljelijäpuolueen listoilta eduskuntaan myös 1939–1945). Pienviljelijäpuolueen paine vaikutti kansanedustaja Kaarlo Hännisen (ml) toimintaan niin, että hän teki 1931 pienviljelijäin itsenäistämistä ja lisämaan saamista koskevan eduskunta-aloitteen, joka hyväksyttiinkin. Maalaisliitto vastasi pienviljelijäin huutoon.

Todettakoon tässä, että kansanedustajat U. A. Virranniemi (edustajana 1939-1945) ja Eino Rytinki vierailivat syksyllä 1941 Kiestingin–Louhen rintamalla tervehtimässä sotilaita ja katsastelemassa alueen luonnonvarojen metsä- ja peltomaiden tilaa koillismaalaisesta näkökulmasta. Moskovan rauhan (1940) pakkorajat haluttiin todella viedä kauas, jotta tulevilla sukupolvilla olisi turvalliset rajat.

Kansanedustaja Niilo Keränen mainitsee ”koillismaalaisina kansanedustajina” myös kansanedustajat Kalle Määtän (ml) ja Antti Koukkarin (ml). Kaarle Nikolai (Kalle) Määttä oli syntynyt Oulussa 1900 ja kuoli Oulussa 1985. Kansanedustaja 1939–1944. Oulun läänin talousseuran toiminnanjohtaja 1929–1945, Oulun läänin maaherra vuodesta 1949.

Antti Koukkari (s. Oulussa 1914, kuoli Oulussa 1958) oli maalaisliiton kansanedustajana 1945-1949. Hänet valittiin Taivalkosken kirkkoherraksi syksyllä 1949. Koukkari oli vanhoillislestadiolaisen lehden Päivämiehen päätoimittaja 1953-1958.

Keräsen mainitsema kansanedustaja Tuulikki Ukkola (s. 1943 Taivalkoskella), oli LKP:n kansanedustaja 1991–1995 ja kokoomuksen kansanedustaja 2007–2011. Ukkola taisi murtaa Keräsen puolueen tosi läheltä.

Koillismaan voima kumpuaa syvältä sukupolvien riveistä

Kukin päätelköön, kenet kansanedustajat lukee ”koillismaan edustajiksi”. Ymmärrän, että kansanedustaja Niilo Keräsen kirjoitus oli tarkoitettu omilleen populistiseksi kannatuspuheenvuoroksi, jotta ymmärrettäisiin, että maalaisliiton-keskustan johdolla ja voimalla on Koillismaata rakennettu. Kuten ylläolevasta nähdään, koillismaalaiset ihmiset ovat vieneet maakuntaa eteenpäin ja äänestäneet edustajiaan omista lähtökohdistaan. Demokratiassa parhaiksi katsotut voittavat. Jos nämä eivät hoida tehtäviään, puolueita ja edustajia vaihdetaan.

Suurimmalle poliittiselle puolueelle maalaisliitto-keskustalle on Koillismaalla uskottu vuodesta 1917 suurimman puolueen asema. On pidetty tärkeänä, että Koillismaalta on edustaja Helsingissä. Koillis-Pohjanmaan kuntien yhteistyön tarve oli suurimmillaan kesällä 1926, jolloin kuntien edustajat kutsuttiin ensimmäisille maakuntapäiville Pudasjärvelle. Viralliset edustajat olivat lähettäneet Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Ranua, Yli-Ii, Puolanka, Suomussalmi ja Kuolajärvi. Tällöin virallisesti otettiin käyttöön pienoismaakunnan Koillis-Pohjanmaan nimi.

Koillis-Pohjanmaan maakuntapäiviä pidettiin vuosittain säännöllisesti. Kehitys huipentui Koillis-Pohjanmaan maatalousnäyttelyyn Kuusamossa kesällä 1938. Maamiesseurat, rauhanyhdistykset ja suojeluskuntien ja lottien osastot olivat kylien toiminnan keskiössä. Sota keskeytti rauhanomaisen kehityksen, mutta yhteiskunta pystyi vastaamaan myös sotaan.

Ei ole sattumaa, että talvisodan ja jatkosodan maanpuolustus kumpusi samoista rauhanajan lähteistä. Koillismaan suurin jatkosodan joukko-osasto JR 53 koottiin Koillis-Pohjanmaan maakunnan miehistä. Maanpuolustuksen taustana oli vuosisataisten talonpoikaisjoukkojen historiallinen perintö. Sen soisi edelleen jatkuvan niin, että ajattelemme maakunnan ja isänmaan kokonaisuutta enemmän kuin omaa tai puolueemme etuja.

Eduskunnasta luopuva pohjois-pohjalainen vanhoillislestadiolainen kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) on luopumisensa eräänä syynä maininnut aikamme historiattomuuden ja pinnallisuuden asioiden hoidossa. Tämä huomio on meidän jokaisen kansalaisen otettava vakavasti ja toimittava sen edellyttämällä tavalla.

]]>
1 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260917-koillismaan-poliittinen-kentta-on-onneksi-moniarvoinen#comments Koillismaa Kuusamo Maalaisliitto-keskusta Pienviljelijäpuolue Puoluepolitiikka Thu, 13 Sep 2018 07:17:19 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260917-koillismaan-poliittinen-kentta-on-onneksi-moniarvoinen
Nykypolitiikka on vanhanaikaista: nuorille ja ikäihmisille omat puolueensa! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-nykypolitiikka-on-vanhanaikaista-nuorille-ja-ikaihmisille-omat-puolueensa <p>&nbsp;</p><p><strong>Ajatellaanpa &quot;out of the box&quot; - laatikon ulkopuolelta:</strong></p><p>Perustetaan nuorille oma nuorten puolue (16-29 vuotiaat) ja ikääntyneille oma puolue (yli 60 vuotiaat).</p><p>Kolmikymppiset aina kuuteenkymmeneen ikävuoteen saakka voisivat sitten tukea jompaa kumpaa &quot;ikäpuoluetta&quot; oman poliittisen suuntautumisensa ja oman etunsa vuoksi, omien lasten ja lastenlastensa etua ajatellen tai iäkkään vanhempansa etua ajatellen.</p><p>Lopulta nykypolitiikassa on entistä enemmän kyse nuorten kiivaasta kehittämisen politiikasta kontra ikääntyneiden jarruttavasta politiikasta (ks. alla Kimmo Tiilikaisen US-blogi).</p><p>Molemmat ikäpuolueet tulisi huomioida tasapuolisesti yhteiskunnassamme, jossa olemme menossa kiihtyvällä vauhdilla tekoälyn ja automatisaation megavaltakuntaa.</p><p><strong>Huomatkaa nuoret - teistäkin tulee joskus vanhoja</strong> <img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" />...</p><p><strong>... ja jos emme pidä kaikki varaamme, menetämme päätäntävallan lopulta kaikentietäville roboteille!&nbsp;</strong><img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalveluissa" title="http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalveluissa">http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalve...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10296898" title="https://yle.fi/uutiset/3-10296898">https://yle.fi/uutiset/3-10296898</a></p><p><a href="https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157" title="https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157">https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ajatellaanpa "out of the box" - laatikon ulkopuolelta:

Perustetaan nuorille oma nuorten puolue (16-29 vuotiaat) ja ikääntyneille oma puolue (yli 60 vuotiaat).

Kolmikymppiset aina kuuteenkymmeneen ikävuoteen saakka voisivat sitten tukea jompaa kumpaa "ikäpuoluetta" oman poliittisen suuntautumisensa ja oman etunsa vuoksi, omien lasten ja lastenlastensa etua ajatellen tai iäkkään vanhempansa etua ajatellen.

Lopulta nykypolitiikassa on entistä enemmän kyse nuorten kiivaasta kehittämisen politiikasta kontra ikääntyneiden jarruttavasta politiikasta (ks. alla Kimmo Tiilikaisen US-blogi).

Molemmat ikäpuolueet tulisi huomioida tasapuolisesti yhteiskunnassamme, jossa olemme menossa kiihtyvällä vauhdilla tekoälyn ja automatisaation megavaltakuntaa.

Huomatkaa nuoret - teistäkin tulee joskus vanhoja wink...

... ja jos emme pidä kaikki varaamme, menetämme päätäntävallan lopulta kaikentietäville roboteille! wink

 

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalveluissa

https://yle.fi/uutiset/3-10296898

https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157

 

 

 

 

 

]]>
5 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-nykypolitiikka-on-vanhanaikaista-nuorille-ja-ikaihmisille-omat-puolueensa#comments Ikäihmiset Nuoret Puoluepolitiikka Sun, 09 Sep 2018 09:21:49 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-nykypolitiikka-on-vanhanaikaista-nuorille-ja-ikaihmisille-omat-puolueensa
Yliopisto, politiikka ja puoluepolitiikka http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259176-yliopisto-politiikka-ja-puoluepolitiikka <p>Yliopistopolitiikasta ei keskustella tarpeeksi. Tässä teemasta pari näkökohtaa. &nbsp;</p><ul><li>Yliopisto-opetuksen tulee perustua tieteeseen. Mutta onko kaikki tieteeksi sanottu tiedettä? &nbsp;</li><li>Vallitseeko akateeminen vapaus, jos tutkimussuunnat ja hankkeet sanellaan yksikköjen toimintasuunnitelmissa?</li><li>Mitä vaikuttaa, jos suuntaukset, tutkimusotteet ja lähteet otetaan esim. konservatiivisista, oikeistolaisista Unkarin ja USAn piireistä?</li><li>Mistä tahoista ovat rehtorit, dekaanit ja yhteiskuntayhteydet?</li><li>Mitä vaikuttaa, jos professori väittää esim. että mitään postmodernismia tai mitään kognitiivista tutkimusta ei ole olemassakaan?</li><li>Yliopiston toiminnan vaikutus yhteiskuntaan.</li></ul><p>Kuten viime vuosisadan suurimpiin filosofeihin kuuluva <strong>Hannah Arendt</strong> katsoi, poliittisen piiri on yhtä kuin elämän piiri. On ymmärtämätöntä väittää, että yliopistossa ei olisi politiikkaa. Ja on tärkeätä huomata, miten ja millaista se on yliopistossa, tieteissä, opetuksessa, tutkimuksessa, virkanimityksissä, resurssien jaossa jne. &nbsp;Politiikka vaikuttaa myös yliopiston muuttamisessa eräänlaiseksi liikeyritykseksi.</p><p>Olisi hyvä tutkia juurta jaksain yliopistojen poliittisuus ja puoluepoliittisuus, aineistona nykyhetken lisäksi niiden historia tai taustat sadalta vuodelta. Mitkä niistä ovat uskollisimmin jatkaneet sadan vuoden takaista &rdquo;valkoista&rdquo; (muissa maissa sanottaisiin mustaa) linjaa. On otettava huomioon kaiken muun lisäksi seuraavanlaisia ilmiöitä:</p><p>&nbsp;</p><ul><li>vuoden 1918 ns. valkoisen perinteen jatkuminen monilla eri tavoilla (ehkä jopa joidenkin sukujen asemana),</li><li>resurssien jakautuminen oppiaineisiin, tutkimukseen ja opetukseen,</li><li>vallitsevat, tuetut ja sivuutetut tieteelliset suuntaukset,</li><li>kansainväliset tiedeyhteydet,</li><li>suhtautuminen opiskelijapolitiikkaan (kyselikö opettaja esim. 70-luvulla opiskelijalta opiskelukaverien poliittisia kantoja, listattiinko jonakin vuosikymmenenä yliopistoväen poliittisia kantoja ja jopa lähetettiin tiedoksi pääkaupunkiin),</li><li>puolueitten tai puoluepoliittisesti sitoutuneiden mediavaikuttajien osuus yliopiston &nbsp;joidenkin oppiaineitten perustamisvaiheessa jne.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Mikä ajatus sisältyy Jyväskylän yliopiston tunnussanoihin <em>Amica veritas</em>? Sanat Amica veritas ovat osa tunnetusta latinankielisestä mietelmästä <em>Amicus Plato sed magis amica veritas</em>, jonka uskotaan syntyneen eräänlaisena tiivistelmänä seuraavasta <strong>Aristoteleen</strong> Nikomakhoksen etiikassa esiintyvästä pohdiskelusta: &rdquo;On ehkä tutkittava universaalista hyvää ja mietittävä, mitä sillä tarkoitetaan, vaikka tämän tehtävän tekee vaikeaksi se, että ideateorian esittäjät ovat ystäviämme. Mutta on ehkä silti parempi ja jopa velvollisuus totuuden nimissä kumota myös se, mikä on itselle läheistä, varsinkin kun olemme filosofeja, viisauden ystäviä. Sillä vaikka molemmat ovat rakkaita, on hurskasta enemmän kunnioittaa totuutta.&rdquo; (Aristoteles: <em>Nikomakhoksen etiikka</em>. Suom. Simo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus 1981.) Mietelmään sisältyy ajatus, että Aristoteles arvostaa opettajaansa Platonia, mutta vielä enemmän totuutta. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yliopistopolitiikasta ei keskustella tarpeeksi. Tässä teemasta pari näkökohtaa.  

  • Yliopisto-opetuksen tulee perustua tieteeseen. Mutta onko kaikki tieteeksi sanottu tiedettä?  
  • Vallitseeko akateeminen vapaus, jos tutkimussuunnat ja hankkeet sanellaan yksikköjen toimintasuunnitelmissa?
  • Mitä vaikuttaa, jos suuntaukset, tutkimusotteet ja lähteet otetaan esim. konservatiivisista, oikeistolaisista Unkarin ja USAn piireistä?
  • Mistä tahoista ovat rehtorit, dekaanit ja yhteiskuntayhteydet?
  • Mitä vaikuttaa, jos professori väittää esim. että mitään postmodernismia tai mitään kognitiivista tutkimusta ei ole olemassakaan?
  • Yliopiston toiminnan vaikutus yhteiskuntaan.

Kuten viime vuosisadan suurimpiin filosofeihin kuuluva Hannah Arendt katsoi, poliittisen piiri on yhtä kuin elämän piiri. On ymmärtämätöntä väittää, että yliopistossa ei olisi politiikkaa. Ja on tärkeätä huomata, miten ja millaista se on yliopistossa, tieteissä, opetuksessa, tutkimuksessa, virkanimityksissä, resurssien jaossa jne.  Politiikka vaikuttaa myös yliopiston muuttamisessa eräänlaiseksi liikeyritykseksi.

Olisi hyvä tutkia juurta jaksain yliopistojen poliittisuus ja puoluepoliittisuus, aineistona nykyhetken lisäksi niiden historia tai taustat sadalta vuodelta. Mitkä niistä ovat uskollisimmin jatkaneet sadan vuoden takaista ”valkoista” (muissa maissa sanottaisiin mustaa) linjaa. On otettava huomioon kaiken muun lisäksi seuraavanlaisia ilmiöitä:

 

  • vuoden 1918 ns. valkoisen perinteen jatkuminen monilla eri tavoilla (ehkä jopa joidenkin sukujen asemana),
  • resurssien jakautuminen oppiaineisiin, tutkimukseen ja opetukseen,
  • vallitsevat, tuetut ja sivuutetut tieteelliset suuntaukset,
  • kansainväliset tiedeyhteydet,
  • suhtautuminen opiskelijapolitiikkaan (kyselikö opettaja esim. 70-luvulla opiskelijalta opiskelukaverien poliittisia kantoja, listattiinko jonakin vuosikymmenenä yliopistoväen poliittisia kantoja ja jopa lähetettiin tiedoksi pääkaupunkiin),
  • puolueitten tai puoluepoliittisesti sitoutuneiden mediavaikuttajien osuus yliopiston  joidenkin oppiaineitten perustamisvaiheessa jne.

 

Mikä ajatus sisältyy Jyväskylän yliopiston tunnussanoihin Amica veritas? Sanat Amica veritas ovat osa tunnetusta latinankielisestä mietelmästä Amicus Plato sed magis amica veritas, jonka uskotaan syntyneen eräänlaisena tiivistelmänä seuraavasta Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa esiintyvästä pohdiskelusta: ”On ehkä tutkittava universaalista hyvää ja mietittävä, mitä sillä tarkoitetaan, vaikka tämän tehtävän tekee vaikeaksi se, että ideateorian esittäjät ovat ystäviämme. Mutta on ehkä silti parempi ja jopa velvollisuus totuuden nimissä kumota myös se, mikä on itselle läheistä, varsinkin kun olemme filosofeja, viisauden ystäviä. Sillä vaikka molemmat ovat rakkaita, on hurskasta enemmän kunnioittaa totuutta.” (Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka. Suom. Simo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus 1981.) Mietelmään sisältyy ajatus, että Aristoteles arvostaa opettajaansa Platonia, mutta vielä enemmän totuutta.  

]]>
8 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259176-yliopisto-politiikka-ja-puoluepolitiikka#comments Keskustaoikeisto Postmodernismi Puoluepolitiikka Yhdysvallat Yliopistopolitiikka Tue, 07 Aug 2018 17:21:49 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259176-yliopisto-politiikka-ja-puoluepolitiikka
Oma puoluepoliittinen historiani (erittäin) lyhyesti http://joonastaipaleenmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254491-oma-puoluepoliittinen-historiani-erittain-lyhyesti <p>Olen elämäni aikana kuulunut kahteen poliittiseen järjestöön (mukaan laskematta yliopistojen oppilasjärjestöjä): 2010-luvun alussa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoon ja vuodesta 2017 alkaen Perussuomalaisiin. ViNO:n liityin Haaviston innoittamana, joka muistutti minua tietyllä tapaa Obamasta, jota myös fanitin alkuun paljonkin, mahtoiko vuosi olla 2011? Sen jälkeen vietin muutaman vuoden poliittista hiljaiseloa. Tuona aikana Halla-aho ja mamu-asiat olivat melko paljon esillä mediassa. Tästä johtuen kiinnostuin hänen ja median välisestä suhteestaan ja luin muutaman Scriptan blogin, haastatteluja jne. Myöskin Soinin tapa käsitellä mediaa ja SMP:läinen &quot;Rötösherrat kuriin!&quot; ajattelu vetosivat tuolloin, jälkimmäinen vieläkin. Varsinaisesti PS:in liityin äänestääkseni JHa:n puoluejohtoon, myöhemmin liityin myös Paimion paikallisyhdistykseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen elämäni aikana kuulunut kahteen poliittiseen järjestöön (mukaan laskematta yliopistojen oppilasjärjestöjä): 2010-luvun alussa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoon ja vuodesta 2017 alkaen Perussuomalaisiin. ViNO:n liityin Haaviston innoittamana, joka muistutti minua tietyllä tapaa Obamasta, jota myös fanitin alkuun paljonkin, mahtoiko vuosi olla 2011? Sen jälkeen vietin muutaman vuoden poliittista hiljaiseloa. Tuona aikana Halla-aho ja mamu-asiat olivat melko paljon esillä mediassa. Tästä johtuen kiinnostuin hänen ja median välisestä suhteestaan ja luin muutaman Scriptan blogin, haastatteluja jne. Myöskin Soinin tapa käsitellä mediaa ja SMP:läinen "Rötösherrat kuriin!" ajattelu vetosivat tuolloin, jälkimmäinen vieläkin. Varsinaisesti PS:in liityin äänestääkseni JHa:n puoluejohtoon, myöhemmin liityin myös Paimion paikallisyhdistykseen.

]]>
16 http://joonastaipaleenmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254491-oma-puoluepoliittinen-historiani-erittain-lyhyesti#comments Perussuomalaiset Puoluepolitiikka ViNO Fri, 27 Apr 2018 09:34:48 +0000 Joonas Taipaleenmäki http://joonastaipaleenmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254491-oma-puoluepoliittinen-historiani-erittain-lyhyesti
Missä on minun puolueeni? http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253375-missa-on-minun-puolueeni <p>Olen viime aikoina pohdiskellut hyvin paljon omaa poliittista tulevaisuuttani, eri puolueita ja niissä kannattamiani tai vastustamiani seikkoja, mielikuvia, politiikkaa ja henkilöitä. Kaltaiselleni armottomalle relativistille ja älyllisyyden nimiin vannovalle &quot;tolkun ihmiselle&quot; tuntuu usein, että kaikissa puolueissa on paljon hyvää, mutta yksikään ei ole tarpeeksi hyvä. Kaikki ovat liikaa tai liian vähän. Sekä vasemmisto-oikeisto että konservatiivi-liberaali -jaottelu tuntuvat aikansa eläneiltä. Yhden asian ympärille perustetuissa puolueissa on vielä vähemmän mieltä. Oleellisimmat jakolinjat kulkevat asia- ja mielikuvapolitiikan sekä oman edun ja yleisen edun tavoittelun välillä. Tässä suhteessa kaikki puolueet ovat yhtä ja samaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Periaatteessa etsisin poliittista liikettä, jossa olisi kaikkein eniten tilaa mielipiteenvapaudelle ilman puolueen sisäistä inkvisitiota, joka ottaa asiakseen jahdata harhaoppisia. Esimerkiksi vasemmistoliitossa inhoan tätä ilmiötä. En tiedä montako kertaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on kuullut sotekapinansa vuoksi, ettei ole oikea kokoomuslainen, mutta minä olen kuullut eri yhteyksissä, että en ole oikea vasemmistolainen. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että olen viime vuodet ollut kriittinen hallitsematonta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä sisäisesti ristiriitaista feminististä suuntausta kohtaan. Vuonna 2016 uusitun puoluejohdon julistus, että &quot;on monta tapaa olla vasemmistolainen&quot; ei ole näkynyt puoluekokouksen jälkeen käytännössä mitenkään. Puhdasoppisuuden vaatimuksille on annettu aivan liikaa tilaa, jos tahtotila on ollut rakentaa inklusiivinen kansanliike. Toki vasemmistoliiton ja vihreidenkin osin edustamaan punavihreyteen on kautta linjan kuulunut tietynlainen &quot;paremman ihmisen&quot; arroganssi, joka jo itsessään piirtää rajoja kyseisen ideologian menestyksen mahdollisuuksille.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännössä etsisin vähiten ideologista, pragmaattisuuteen ja reaalipolitiikkaan taipuvaa tolkun puoluetta, joka olisi ennen kaikkea väylä osallistua politiikkaan ja omistautua palvelemaan itsenäistä, suvereniteetistään maailman myrskyissä taistelevaa isänmaata, asuinkuntaa ja ennen kaikkea omaa kansaa sekä vaikuttamaan tulevaisuutemme suuntaan. Koska viisaus asuu epävarmuudessa ja valmiudessa ottaa vastaan myös omaa maailmankuvaa ja käsityksiä järkyttävää informaatiota, se ei viihdy ehdottomuudessa, idealismissa ja fanatismissa. Tätä taustaa vasten voisin pohtia myös monipuoluejärjestelmän mielekkyyttä. Kahden puolueen järjestelmässä on varmasti monia monituisia epäkohtia, mutta alan silti kallistua sille kannalle, että mitä suurempi puolue on kyseessä, sitä enemmän puolueen sisällä osataan arvostaa myös eri tavalla ajattelevia puoluetovereita. Toki on myös monin verroin todennäköisempää hukkua ajatuksineen harmaaseen massaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoisat lukijat ja puolueiden edustajat, vakuuttakaa minut ja muut kaltaiseni. Miksi minun tulisi valita juuri teidät? Sillä tämä on demokratian ydintä. Ei nykyaikainen, epäpoliittisen lapsuuden ja nuoruuden elänyt ihminen tule puolueeseen nielemään sen ideologiaa omaksi uskonnokseen. Minä en ole puoluetta varten, vaan puolue on jäsenistöään ja kannattajiaan varten. Jos jäsenistö demokratian periaatteiden mukaisesti päättää puolueen linjasta, on sanan- ja mielipiteenvapauden oltava loukkaamaton myös puoluekokousten välillä. Puolueen linjasta poikkeavia kantoja on voitava esittää, kuten esimerkiksi sotekapinalliset Elina Lepomäki, Jan Vapaavuori ja Hjallis Harkimo ovat omassa puolueessaan viime viikkoina tehneet. Tervehdin näitä ulostuloja ilolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos uskotaan siihen, että ihmisen on oltava se muutos, minkä haluaa maailmassa nähdä, ei joukkoon sulautuminen, vaikeneminen ja sopeutuminen hyljeksinnän pelossa tee yksilöstä muutosvoimaa, vaan harmaista harmainta massaa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen viime aikoina pohdiskellut hyvin paljon omaa poliittista tulevaisuuttani, eri puolueita ja niissä kannattamiani tai vastustamiani seikkoja, mielikuvia, politiikkaa ja henkilöitä. Kaltaiselleni armottomalle relativistille ja älyllisyyden nimiin vannovalle "tolkun ihmiselle" tuntuu usein, että kaikissa puolueissa on paljon hyvää, mutta yksikään ei ole tarpeeksi hyvä. Kaikki ovat liikaa tai liian vähän. Sekä vasemmisto-oikeisto että konservatiivi-liberaali -jaottelu tuntuvat aikansa eläneiltä. Yhden asian ympärille perustetuissa puolueissa on vielä vähemmän mieltä. Oleellisimmat jakolinjat kulkevat asia- ja mielikuvapolitiikan sekä oman edun ja yleisen edun tavoittelun välillä. Tässä suhteessa kaikki puolueet ovat yhtä ja samaa.

 

Periaatteessa etsisin poliittista liikettä, jossa olisi kaikkein eniten tilaa mielipiteenvapaudelle ilman puolueen sisäistä inkvisitiota, joka ottaa asiakseen jahdata harhaoppisia. Esimerkiksi vasemmistoliitossa inhoan tätä ilmiötä. En tiedä montako kertaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on kuullut sotekapinansa vuoksi, ettei ole oikea kokoomuslainen, mutta minä olen kuullut eri yhteyksissä, että en ole oikea vasemmistolainen. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että olen viime vuodet ollut kriittinen hallitsematonta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä sisäisesti ristiriitaista feminististä suuntausta kohtaan. Vuonna 2016 uusitun puoluejohdon julistus, että "on monta tapaa olla vasemmistolainen" ei ole näkynyt puoluekokouksen jälkeen käytännössä mitenkään. Puhdasoppisuuden vaatimuksille on annettu aivan liikaa tilaa, jos tahtotila on ollut rakentaa inklusiivinen kansanliike. Toki vasemmistoliiton ja vihreidenkin osin edustamaan punavihreyteen on kautta linjan kuulunut tietynlainen "paremman ihmisen" arroganssi, joka jo itsessään piirtää rajoja kyseisen ideologian menestyksen mahdollisuuksille.

 

Käytännössä etsisin vähiten ideologista, pragmaattisuuteen ja reaalipolitiikkaan taipuvaa tolkun puoluetta, joka olisi ennen kaikkea väylä osallistua politiikkaan ja omistautua palvelemaan itsenäistä, suvereniteetistään maailman myrskyissä taistelevaa isänmaata, asuinkuntaa ja ennen kaikkea omaa kansaa sekä vaikuttamaan tulevaisuutemme suuntaan. Koska viisaus asuu epävarmuudessa ja valmiudessa ottaa vastaan myös omaa maailmankuvaa ja käsityksiä järkyttävää informaatiota, se ei viihdy ehdottomuudessa, idealismissa ja fanatismissa. Tätä taustaa vasten voisin pohtia myös monipuoluejärjestelmän mielekkyyttä. Kahden puolueen järjestelmässä on varmasti monia monituisia epäkohtia, mutta alan silti kallistua sille kannalle, että mitä suurempi puolue on kyseessä, sitä enemmän puolueen sisällä osataan arvostaa myös eri tavalla ajattelevia puoluetovereita. Toki on myös monin verroin todennäköisempää hukkua ajatuksineen harmaaseen massaan.

 

Arvoisat lukijat ja puolueiden edustajat, vakuuttakaa minut ja muut kaltaiseni. Miksi minun tulisi valita juuri teidät? Sillä tämä on demokratian ydintä. Ei nykyaikainen, epäpoliittisen lapsuuden ja nuoruuden elänyt ihminen tule puolueeseen nielemään sen ideologiaa omaksi uskonnokseen. Minä en ole puoluetta varten, vaan puolue on jäsenistöään ja kannattajiaan varten. Jos jäsenistö demokratian periaatteiden mukaisesti päättää puolueen linjasta, on sanan- ja mielipiteenvapauden oltava loukkaamaton myös puoluekokousten välillä. Puolueen linjasta poikkeavia kantoja on voitava esittää, kuten esimerkiksi sotekapinalliset Elina Lepomäki, Jan Vapaavuori ja Hjallis Harkimo ovat omassa puolueessaan viime viikkoina tehneet. Tervehdin näitä ulostuloja ilolla.

 

Jos uskotaan siihen, että ihmisen on oltava se muutos, minkä haluaa maailmassa nähdä, ei joukkoon sulautuminen, vaikeneminen ja sopeutuminen hyljeksinnän pelossa tee yksilöstä muutosvoimaa, vaan harmaista harmainta massaa!

]]>
7 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253375-missa-on-minun-puolueeni#comments Demokratia Puoluepolitiikka Tolkun politiikka Thu, 05 Apr 2018 13:44:15 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253375-missa-on-minun-puolueeni
Lohela vaihtoon. Miksi? http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250485-lohela-vaihtoon-miksi <p>Perussuomalaisista erkani siniset.&nbsp; Siniset smurffit saivat jatkaa hallituksessa.&nbsp; Tänään&nbsp; on eduskunta pistämässä puhemiehensä Lohelan vaihtoon.&nbsp; Lohelan, joka olisi jatkoajan seuraaviin eduskuntavaaleihin asti todella ansainnut siinä missä ministertoverinsakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisista erkani siniset.  Siniset smurffit saivat jatkaa hallituksessa.  Tänään  on eduskunta pistämässä puhemiehensä Lohelan vaihtoon.  Lohelan, joka olisi jatkoajan seuraaviin eduskuntavaaleihin asti todella ansainnut siinä missä ministertoverinsakin.

]]>
18 http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250485-lohela-vaihtoon-miksi#comments Puoluepolitiikka Mon, 05 Feb 2018 11:00:12 +0000 Jarmo Lauros http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250485-lohela-vaihtoon-miksi